Jenni ja Pate: #3 Poika kotiin ja ensimmäinen päivä uudessa kodissa

Otsikko on pitkä kuin nälkävuosi, mutta siitä ei sitten keskustellakkaan sen enempää.

Eilen, eli torstaina lähdettiin kolmen jälkeen hakemaan poikia. Matka meni odottavissa tunnelmissa, ja Tampereella oltiin joskus kuuden aikoihin.

Perillä mentiin suoraan sisälle ja kasvattaja nosti kaikki pennut lattialle riehumaan. Oman löytämisessä meni hetki, mutta kun Muari oli tunnistanut omansa, ei ollut vaikea arvata, mikä se oma oli. Pennut oli jonkun verran muuttunut siitä, mitä ne oli kolmeviikkoa sitten. Vähän oli korkeutta tullut, ja pennuista alkoi jo erottaa "rotueroja". Poikia verrattaessa Juice näytti enemmänkin villakoiralta naamastaan, kun taas mun riiviötenava Pate on cockerin näköinen.

Kotimatkalla pojat nukkuivat suurimman osan ajasta, ja tehtiinkin yksi pysähdys Muroleen kanavalle, jossa pojat pääsivät ulkoilemaan. Kokeilin Patelle pantaa ja hihnaa ja ihan hyvin poika osasi kulkea vaikka ensimmäisiä kertoja sillä tälläiset esitykset olivatkin. Matkaa jatkettiin väsyneissä tunnelmissa, ja vähän ennen Lapuaa Pate heräsi ja alkoi olla levoton. Muarin tykönä syy sitten selvisikin, sillä heti pihalle päästyään Pate teki asiansa ulos. Hieno poika!

Siitä sitten lyhyt automatka kotiin ja poika oli kotona <3 Kotona iskä kokeili vielä käyttää Patea pihalla, mutta pian miehet tulivatkin sisään ja muut pääsivät ihailemaan pentua. Laitoin pennulle ruuan valmiiksi ja vuorasin huoneen lattian sanomalehdillä. Otin myös patjan lattialle, jotta pentu olisi helpompi napata viereen, jos sitä alkaisi yöllä itkettämään.

Yö meni onneksi hyvin, ja ainoat itkut tulivat siinä kohtaa kun itse kävin vessassa ja laitoin oven kiinni. Muuten pentu nukkui koko yön. Aamulla sitten isä käytti pennun ulkona, ja lisäsin eiliseen ruokaan lihaa, kun koira ei ollut ruokaa syönyt. Vieläkään ei ruoka kelvannut, joten vaihdoin ruuan vanhoihin napuihin, jos nyt alkaisi hiljalleen ruokahalua löytyä.

Pate on leikkisä kaveri, sillä leluilla on tullut pojan leikittyä vaikka kuinka paljon, ja saakin nähdä kauanko pojalla tulee lelut kestämään. Kissatkaan ei ole Paten mielestä olleet mitään kauheita, vaan niitä on pitänyt mennä katsomaan. Kissatkaan ei ole koirasta suuremmin mitään piitanneet, vaikka pienemmän on pitänyt vähän koiraa pelätä. Toivottavasti ei myöhemmin tule mitään konfliktiä noiden välille.

Näillä tunnelmilla jatketaan elämää ensimmäisen kokonaisen päivän merkeissä, ja innolla odotetaan että mitä sitten loppuelämästä tulee. Toivottavasti kaikki menee hyvin : )