#188 Treenikieltoa

Torstaille 18.3 löytyi pitkästä aikaa sopiva väli agilityn pörssipaikalle. Muutaman muutoksen jälkeen lähdettiin treenaamaan meidän entisen valmentajan ryhmään.

Rataa rakentaessa katsoin että rata oli todella mielenkiintoisen oloinen, sillä pitkästä aikaa radalla oli A, joka on semmoinen hassu este mulle että satunaisesti lopetan ohjaamisen sille, vaikka rata jatkuisi vielä pidemmälle. Tälle radalle A:n suorittaminen oli laitettu oikein kolmeen kertaan, joten rata oli ihan täydellinen minulle.

Kuitenkaan ei päästy Paten kanssa tähän vaiheeseen, sillä Paten korvat ovat jonkin takian koko ajan huonossa kunnossa vaikka niiden paranemisen eteen on tehty vaikka ja mitä, niin ei saatu ottaa ollenkaan kontakteja radalla. Tämä harmitti minua hirveästi, sillä kontaktit ovat juuri sellaisia esteitä mitä meidän pitäisi saada treenata jotta saataisiin joskus ne menemään kokonaisina esteinä.

Tehtiin kuitenkin lyhyitä pätkiä radasta ja saatiin jotain onnistumistakin aikaan vaikka meinasin unohtaa radan ihan täydellisesti kun jätin muutaman esteen välistä. Tästä aiheutuikin mulle ominaista sekoilua ohjaamisessa jonka takia mm. juoksin kerran esteeseen...

Toivottavasti joskus päästäisiin tekemään tämmöistä treeniä niin että saataisiin tehdä kaikkia esteitä jotta saataisiin testata miten pitkälle akan muisti riittää radalla jossa vaikeat esteet toistuvat useasti.

#187 Pössöilyä ja rallylaamailua

Maaliskuun alussa käytiin treenailemassa hallilla omatoimisesti. En tiedä alkoiko Patella olla jo vähän liian tuttua hallissa treenaaminen sillä kuuliaisen ja toimivan koiran sijasta löytyi liian onnellinen koiraeläin joka teki melkeimpä vain sitä mitä herraa huvitti eikä viitsinyt kuunnella kartturia.

Kuitenkin kun isommat virrat oli saatu purettua, alkoi taas kartturinkin ohjeiden kuuntelu muistua mieleen ja saatiinkin ihan onnistunutta pätkää aikaan.

Samalla viikolla suunnattiinkin pörssitreeneilemään toiseen rallytoko ryhmään. Aluksi koko pieni spanieliristeytys oli sitä mieltä että hallissa on enemmän kivoja hajuja kuin mamman tarjoamat namit. Hetken herättelyn jälkeen saatiin koirakin taas jotenkin kuulolle ja päästiin tekemään rataa.

Pari ensimmäistä rataa meni vähän niin ja näin kun nenä meinasi edelleen viedä miestä, mutta hiljalleen myös se nenä nousi maasta ja kaksi viimeistä rataa olikin jo todella hienoja.

#186 Valmentautumista viimeinkin

Helmikuussa osallistuttiin viimeinkin elämämme ensimmäiseen agilityvalmennukseen.

 Valmentajaksi meille saapui Emma Riiho ja hän oli valmistanut juuri sopivan radan.

Rataan sisältyi 17 estettä ja plussaa ainakin omien tarpeiden mukaan sai A-este, sillä kontaktit ovat yhdet meidän "murhe" esteistä sillä olen tainnut antaa Paten lipsua ihan liikaa siitä että miten hyvin sinne kontaktiasentoon stopataankaan.

 

Radan alkuun käytin ihmisnuolta, jossa itse piti pitää huolta että ei jää ykköshypyn siivekkeen taakse piiloon, sillä esteet olivat juuri sopivasti lomittain että itse jäi kakkosen takana helposti piiloon. Kuutos-seiska väli oli meidän seuraava murheenkryyni. Aluksi yritin jotain päällejuoksun(?) tapaista ohajusräpellystä, mutta se ei oikein toiminut joten kokeiltiin ihan vain kääntöä.

Käännössä oma liikkeeni pääsi loppumaan liian ajoissa, joten Pate ei irronnutkaan seiskaputkelle joten viimeisenä keinona kokeiltiin valssia kutos-seiska väliin. Valssi toimikin väliin paljon paremmin ja saatiin jatkettua rataa. 8-11 välillä meinasi olla Paten kanssa vähän käännös ongelmia, sillä koira kyllä kääntyi oikeaan suuntaan, mutta käännökset olisivat saaneet olla ehkä hieman skarpimpia, sekä 10-11 välillä koira yleensä pääsi karkaamaan 14 hypylle sen sijaan että Pate olisi kääntynyt tiukasti A:lle.

Saatiin kuitenkin homma toimimaan jotenkin ja päästiinkin rata pariin otteeseen suhteellisen kunnialla lävitse.

LINKKI VIDEOON

Videosta kiitos H!

#185 Yhteislenkkeilyä

Sovittiin maaliskuun alussa hyvän ystäväni S:n kanssa yhteislenkki hänen ja hoitokoiran sekä minun ja Paten kanssa.

Ajeltiin Paten kanssa toiselle paikkakunnalle missä S asuu ja annettiin koirien hetken rallitella pihalla. Pate pääsi yllättämään minut miten järkevästi se käyttäytyi sillä pihassa se inahti vain pariin otteeseen toiselle koiralle, mutta kun käytiin sisällä nopeaa, ei koirasta kuulunut pihahdustakaan vaikka toinen koira oli koko ajan haistelemassa.

Lenkille päästyä Paten hieno käytös jatkui edelleen ja poika tuntui olevan kiinnostunut enemmän hajuista kuin toisesta koirasta. Lenkin jälkeen istuttiin vielä S:n kanssa kahville ja Pate oli rauhassa koko ajan.

Suunniteltiinkin uusia yhteislenkkejä aina kun sopivia tilaisuuksia on tarjolla, sillä onhan kaverin kanssa aina mukavampaa lenkkeillä kuin yksin.

#184 ydinfysiikka nimeltä ohjaus

Jokainen agiohjaaja tietää varmasti ohjauskuvioita. Jotkin kuviot on helpompia ja toiset vaativampia ja joihinkin tilanteisiin sopii useampikin kuvio.

Mutta mikä ihime siihen sitten vaikuttaa että niitä kuvioita ei oikeasti osaa käyttää radalla?

Ainakin omalla kohdalla tuppaa tapahtumaan sitä että rataan tutustumisessa kaikki menee hyvin hienosti ja meno näyttää siltä miltä pitääkin mutta auta armias kun soppaan lisätään koira, niin kaikki se vähäinenkin oppi mitä viimeisen vuoden aikana on tullut napattua Lakken valmentajilta ja kouluttajilta katoaa kuin taikaiskusta ja meno on semmoistakin räpellystä että oksat pois.

En tiedä että alanko miettimään koiraa niin paljon että oikeasti vain unohdan ohjata. Monesti tuntuu että juuri kisanomaisissa tilanteissa/kisaradoilla se koira on juuri siellä missä se ei saisi olla (=selän takana) ja sitten etsitäänkin koiraa ja juostaan päin esteitä. Pate ei kuitenkaan mikään pienimmän kokoluokan koira ole, mutta yllättävän hyvin tuon spanieliristeytyksen saa katoamaan selän taakse ja silloin hajoaakin pakka ainakin liian moneksi sekunniksi vaikka ideaalisin tilanne on se että koira olisi koko ajan näkyvillä eikä edes mitään nanosekunnin pakan hajoamisia tapahtuisi.

Välillä olen miettinyt sitä että aiheuttaako tätä ohjausongelmaa Paten vauhdin vaihtelut, sillä välillä koira on hidas kuin lahna ja toisaalta välillä painellaankin melkein bc vauhtia radalla ja akka tulee liian monta estettä perässä. Joskus taas mietin että etenenkö itse liian hitaasti jolloin koira ei etene joka taas saattaa aiheuttaa sitä että alan itse edetä liikaa ja hupsheikkaa oravanpyörä on valmis.

Ehkä mä tarttisin jonkun huutamaan kokoajan "ETENE RAUHASSA JA MUISTA KOIRA!" ainakin siihen asti että löydettäisiin jonkin asteinen harmonia tai ainakin saataisiin meidän nykyistä harmonian ripettä paremmaksi. Toisaalta mikäs mä oon sanomaan miltä se meidän meno näyttää, kun itse näen radalla vain esteet ja kuulen vain ne omat päänsisäiset parut mitä siellä lentelee ihan liian usein.

Mutta toisaalta ehkä meidän ei tarvitse olla vielä täydellisiä tässäkään asiassa koska eihän me olla oikeasti ees pitkään harrastettu. Ehkä jossain tulevaisuudessa odottaa ne kaikki pienet asiat jotka mun ohjauksesta vielä puuttuu siihen että meno olis semmoista mitä sen kuuluisikin olla... Only time will tell that.

Postauksen kuvat (c) Sami Ritoniemi

#183 Kep-kep-kep!

Vapaapäivänä on parasta aikaa suunnistaa hallille, joten lauantaina 20.02 pakkasin koiran autoon ja suuntasin hallille.

Aloiteltiin taas kepeillä joista haettiin vain onnistuneita toistoja. Kun kepit alkoivat taas sujumaan, siirryttiin kontakteille jossa taas vaan haettiin oikeaa asentoa.

Asennon hakeminen maastakäsin toimii Patella hyvin ja muutaman käskyn jälkeen koira alkaa tajuamaan mitä siltä haetaan ja paikka löytyykin hyvin. Kuitenkin kokonaista estettä tehdessä paikka on ihan täysin mukamas aina hukassa, joten pitäisi hiljalleen kai alkaa hakemaan paikkaa liikkeestä ja kokeilla saada oikea paikka viimeinkin haltuun jotta joskus kisoissa saataisiin koira stoppaamaan sinne minne sen pitäisikin...

#182 Mökkeilyä ja treenausta

Helmikuun puolessavälissä sää oli välillä todella ihanan keväinen joten tiistaina pakattiin itsemme ja koira autoon ja suunnattiin mökille pariksi tuntia.

Mökillä Pate sai rallitella vapaana niin paljon kuin pieni koira vain suinkaan jaksoi ja välillä nakeltiin vähän palloa ja hyökittiin lumikinoksiin kun yritettiin saada pallo suuhun. Kotiinpäin lähtiessä koiran sijasta autoon yritti jokin lumihirviö, sillä ainakin Paten parta oli ihan lumipaakeissa. Kotimatkalla olikin hyvin rauhallinen ystävä, sillä Pate nukahti melkein heti kun lähdettiin ajelemaan kotiapäin.

Keskiviikkona suunnattiinkin sitten hallille jonne haettiin myös Juice mukaan. Juicen kanssa jatkettiin putkien ja hyppyjen parissa treenailua.Jonkin takia hallin matto veti juicen nenää koko ajan puoleensa, joten treenauksesta ei oikeastaan tullut mitään tälläkertaa ja muutaman onnistuneen kerran jälkeen lopetettiinkin treenit siihen.

Paten kanssa tehtiin ihan kunnon rataa. Koira teki taas hommia hienosti, mutta jonkin takia sitä pitää itse aina sooloilla radalla... Saatiin kuitenkin suhteellisen onnistunutta ratapätkää aikaan.

Perjantaina oli sitten taas aika rallytreenien. Tehtiin taas ihan kunnon rataa johon sisältyi myös koiran kiertäminen. Meillä tämä on yksi vaikeimmista kylteistä, sillä Pate ei pysy ikinä paikallaan käskystä tai vaikka miten yrittäisi pitää namia koiran nenän edessä. Saatiin kuitenkin yksi onnistunut kierto aikaan.

Lopuksi rataa sai tehdä myös oikealla seuruuttaen ja tehtiin Paten kanssa myös tätä ja tämä onnistui meillä hyvin, sillä yritän aina satunaisesti tehdä seuruuta molemmilla puolilla, jotta saataisiin seuruu joskus sujumaan kunnolla.

#181 Hyvänmielen ratapössöilyä

Lähdettiin Paten kanssa vähän extempore hallille treenailemaan ja kokeilemaan miten uusi matto toimisi valokuvauksessa kun olin ilmoittanut pitäväni valokuvauspäivä kakkosen.

Aluksi kokeiltiin ottaa muutama kuva hypyllä, mutta meidän lähdössä pysymis ongelma tuotti tähän oman hankaluutensa, joten muutaman suhteellisen onnistuneen odotustreenin jälkeen siirryttiin puomille jossa treenattiin samalla 2on2off:ia ja napattiin pari kuvaa.

Puomin jälkeen yritin ottaa vielä vähän putkittelukuvia, mutta nähä eivät onnistuneet yksin, joten siirryttiin aika nopeasti tekemään jonkinlaista treeniä.

Alkuun muisteltiin taas keppejä ja saatiinkin ottaa monta kokeilua ennen kuin saatiin kepit onnistumaan. Onnistuneiden keppien jälkeen alettiin tekemään erinäisiä ratapätkiä joista ensimmäiseen kuului kepit-puomi-takaakierto-putki-hyppy. Saatiin pätkä onnistumaan hyvin, vaikkakin kontaktiasennon hakemiseen meidän täytyisi saada jotkin tehotreenit, kun käskyllä tupataan pysähtymään koiran mitan verran liian ylös enkä ole vielä keksinyt keinoa millä saisin ryömitettyä Paten alaspäin, niin että koira loppupeleissä pysähtyy oikeaan kohtaan.

Toiseen pätkään sisältyi pari hyppyä sekä monta putkea ja A-putki erottelu. Olin yllättynyt että Pate erotteli niin hienosti kummalle esteelle oltiin menossa vaikka olin ihan varma että saan itse sössittyä homman jotenkin mikä aiheuttaisi koiran ampaisemisen A:lle putken sijasta.

Lopuksi otettiin tätä viimeistä pätkää myös niin, että kokeilin ohjata Patea ilman käsiä ja homma toimi yhtä hienosti kuin käsienkin kanssa.

#180 Keppitreeniä

Lähdettiin Paten kanssa taas olemaan vierailijoina eräässä agility ryhmässä kun sopivan oloinen paikka oli vapaana.

Teemana treeniessä oli kepit ja ohjauskuviot kepeille joten treenit oli kuin tehty meille.

Treeneihin olisi sisältynyt neljä erilaista ohjauskuviota, mutta Pate oli taas niin ylionnellisen iloinen karvalapsi jotta päästiin tekemään vain kahta mutta keskityttiin niihin sitten kunnolla.

Ensimmäinen ohjauskuvio jota hiottiin oli takaaleikkaus kepeille. Aloitettiin tehtävä putkelta josta koiran lähetys kepeille ja siitä takaaleikkauksella eteenpäin ja viimeisenä hyppy kohti seinää.

Saatiin tehtävä onnistumaan hyvin ja Pate jopa tajusi irrota kepeille ja lähteä kepittelemään hyvin vaikka itse jäinkin jälkeen.

Kun saatiin takaaleikkaukset sujumaan päästiin siirtymään toisen ohjauskuvion pariin. Toinen kierros lähtikin keskeltä olevalta hypyltä ja siitä kepeille joiden jälkeen valssi ja siitä koiran lähetys putken kauempaan päähän.

Meinasin itse olla koko ajan myöhässä valssista sillä jäin varmistelemaan kepittelyä liikaa vaikka olisin voinut edetä valssiin rauhassa. Muutama onnistunutkin toisto saatiin aikaan ja saatiin lopettaa treenit hyvillä mielin.