#221 Takapään käyttöä ja aivot peliin

Sunnuntaina suunnattiin taas treeneihin ja tällä kerralla meillä oli teemana takapään käyttöä.

Näihin treeneihin lähtiessä fiilis oli hieman parempi, sillä vaikka treenejä meni peruutukseen useammat, oli viime viikon aivottomien treenien jälkeen semmoinen fiilis, että tällä kertaa spanielini saattaisi olla paremmin kulolla ja näin onneksi olikin.

Ennen kuin siirryttiin tekemään kokonaista rataa, tehtiin Paten kanssa ihan vain kuivaharjoittelua takapään käytöstä ja pienen erheen ja yrityksen kautta saatiinkin koira käyttämään jonkin verran takapäätään, vaikka kuski ei ollut koko ajan ihan tilanteen tasalla.

Seuraavalla kierroksella siirryttiinkin jo radalle ja koska koira oli hieman paremmin kuulolla, vaadin siltä jonkin verran aktiivisemmin kontaktia ja seuraamista, joka sujui näissä treeneissä kivasti ja varmasti, kunhan vain saadaan vielä treenejä aktiivisemmaksi ja vaatimustasoa nostettua niin seuraaminen paranee paranemistaan.

Tehtävät menivät myös ihan ok, istumiset tuppaavat tulemaan hieman liian nopeasti meidän kohdalla, joten niitä pitäisi kanssa treenailla varmaankin niin, että käsky tulisi jo askelta tai puolikasta ennen kylttiä, jos suoritus olisi silloin oikealla paikalla.

270 ja 230 käännökset suoritettiin meidän kohdalla vetämällä koira nenästä namin kanssa käännökseen joka toimi hyvin ja saatiinkin ihan kivoja suorituksia, vaikkakin koira karkasi välillä jonnekkin omaan suuntaansa, jolloin vain palasin muutaman askeleen taakseppäin ja otin koiran uudelleen seuruuseen ja saavuttiin kyltille uuteen yritykseen.

Koska meitä oli vain kaksi koirakkoa näissä treeneissä, kerkesimme ottamaan Paten kanssa vielä kolmannen kierroksen, joka tällä kertaa tehtiin niin, että koira joutuikin seuraamaan oikealla.

Saatiin kehuja meidän oikealla seuraamisesta ja että meidän pitäisi kuulemma siirtyä suoraan korkeampiin luokkiin, mutta jos nyt kuitenkin haettaisiin ne tulokset sieltä ALO:sta ja AVO:sta ennen niitä hullutuksia : D

Rata sujui oikealle seuratessa hyvin ja tällä pätkällä jätettiin kyltti seitsemän suorittamatta.

Hyvin menneiden treenien jälkeen motivaatio nousi taas kerran ja toivottavasti tästä jatketaan edelleen paranevaan suuntaan.

#220 Privaatti treenit

Meillä oli muutama viikko taukoa treeneistä, sillä olin itse ainut joka olisi päässyt joka viikko paikalle, joten katsottiin paremmaksi siirtää treenit aina viikon eteenpäin, kunnes eilen viimeinkin päästiin taas treenaamisen makuun. Oltiin ainoita jotka pääsi paikalle heti treenien alettua, joten saatiinkin spanielin kanssa privaatti treeniaikaa ennen kuin muut saapuivat paikalle ja meidän oli valitettavasti pakko lähteä kotiin.

Tällä kertaa treenattiin ihan oikealla puolella meidän hallissa ja voi että kun nenä taas vei pientä spanielia...

Teemana oli asennon vaihtelu ja meillä oli kylttejä ihan ALO:sta VOI:hin ja taisi olla myös yksi MES luokan kylttikin.

Ensimmäinen tehtävä kyltti oli istu - askel & istu - kaksi askelta & istu - kolme askelta & istu. Simppeli kyltti mutta niin pirun vaativa silloin kun koira ei ota mitään kontaktia ohjaajaan... Pelkälle lähtökyltille jouduttiin jo tekemään sen verran töitä että oltaisiin samassa ajassa suoritettu varmaan parikin kylttiä radalta. Kuitenkin jossain vaiheessa korvat alkoivat pelaamaan sen verran, että saatiin jonkinlainen perusasento, joka oli kyllä kaukana siitä mitä ollaan Paten kanssa treenattu, mutta en tällä kertaa viitsinyt sitten vaatia enempää, kuin sen, että koira istuisi suhteellisen suorassa ja hakisi edes sekuntiksi kontaktin, sillä muuten ei oltaisi varmaankaan tehty mitään koko treenien aikana.

Saatiin myös jonkinlaista seuruuksi luokiteltavaa liikkumista esiin lähdön ja ensimmäisen kyltin välillä, jonka jälkeen pakka taas hajosikin koiralta kokonaan ja mitkään käskyt eivät menneet lävitse ensimmäisen kolmen kerran aikana... Kuitenkin kun tehtiin muutaman kyltin pätkää useammalla toistolla ja lopuksi hinkattiin myös tätä kylttiä, saatiin koirasta irti hieman nopeampi suoritus, vaikkakin suoritus paikka oli ihan päin prinkkalaa.

Suorituspaikkojen ja asentojen pariin on tarkoitus kyllä palata myöhemmin, mutta tällä kertaa tiesin jo ennen kun treeneihin lähdettiin että hommasta ei tulisi mitään, joten en sen vuoksi viitsinyt ruveta hinkkaamaan niitä hirveästi vaan säästän sen ensi kerralle, jolloin koiran ajattelisi olevan enemmän kuulolla jolloin treenillä on toivottavasti myös jonkinlainen haluttu lopputulos.

Radan toinen suorituskyltti oli perus istu ja sen jälkeen tuli istu-maahan kyltti. Tuo seuraava istuminen tuli hieman yllättäen varmaan myöskin sen takia, että Pate ei pysynyt kuulolla oikeastaan ollenkaan, mutta kuitenkin koiran sai jollain tavalla istumaan.

Istu-maaahan kyltti sujui sitten hieman paremmin, mutta siinä että koira pysyisi makaamassa, vaikka itse suoristuisinkin seisomaan, pitää tehdä paaaaaaaaljon treeniä, tai kehitellä jokin yhdistelmäkäsky, sillä tällä hetkellä joudun antamaan käskyt maahan ja paikka, jotta pääsen suoristumaan ilman että Pate nousee suoraan itse seisomaan. Tietenkin meidän maahan käsky on muutenkin hieman huonolla mallilla joten sitä pitäisi treenata paljon enemmän ja toivon mukaan se samalla alkaisi myös kasvattamaan maassa olon kestoa, joten ehkä vuoden lopussa mulla on hieno pieni rally-toko cockapoo.

#219 - Spanielin muisti palaa pätkissä

Viime sunnuntain rallytreenien teemana oli seuruu ja tehtiinkin vähän muokattua BH kokeen kaaviota.

Ohjaaja oli taas sitä mieltä että mennään vain kylttiä kerrallaan, mutta kuitenkin loppupeleissä käytiinkin taas koko rata lävitse ja voi pojat miten nätisti pieni villakoiraeläin tekikään seuruuta pätkissä. Kontaktin pitäminen ei ole vielä ihan hallussa, mutta mitään toko kokeeseen riittävää suoritusta ei toisaalta haetakkaan, mutta hieman se saisi olla vielä tiiviimpä ja parempaa.

Kuitenkin nyt kun koira näyttää että sieltä alkaa taas nätti seuruu löytymään on sitä helpompi alkaa taas vaatimaankin ja toivon mukaan saataisiin se hieman vielä tiiviimmäksi kurssin aikana. Välillä myös seuruu karkasi täysin siihen että koira lähtee juoksemaan eteeni, tai sitten se vain poikittaa edessäni, mutta tällöin palautin Paten perusasentoon ja aloitettiin uudella seuruu käskyllä tehtävän suorittaminen, jolloin seuruu oli taas paljon nätimpää.

Tempon muutokset (juosten, hiljempaa, normaalivauhti) olivat haastavia, sekä istuminen, mutta nekin saatiin sujumaan, vaikka niitä ei nyt niin paljoa hinkattukaan.

Viimeinen rata jouduttiin menemään täysin improvisoidulla pallopalkkauksella, sillä eräs nimeltä mainitsematon ei ollut varautunut yhtä namipussia isommalla määrällä nameja, joten meidän namit loppui ihan kesken, sillä tällä treenikerralla palkkaamista varmastikkin sai tehdä.

Tämän viikon treenejä odotetaankin innolla ja pienenä hulluna haaveena olisi mahdollisesti ilmoitella meidät ensi kuun lopussa olevaan Lakken Rally-toko Cup:in mölli ALO luokkaan, mutta katsellaan nyt vielä muutamat treenit että miten tämä lähtee sujumaan ja saataisiinko hommaa sille mallille että meidän olisi kannattavaa käydä kokeilemassa millaista tulosta me saataisiin kisoista, vaikkakin kisatilanne tarjoaa oikeastaan vain hyvää ratatreeniä, joten voipi olla jotta me käydään yksi rata tassuttelemassa lävitse.

#218 - Jotain hyvää jotain huonoa

Viime sunnuntaina päästiin viimein Paten kanssa ensimmäisen kerran treeneihin ja pakko on sanoa, että ohjaajan odotukset eivät olleet korkealla sen suhteen että saataisiin mitään aikaan koko treeneissä.

Tehtiin treeneissä edeltävän päivän ALO:n kisarataa joka oli mukava ja helppo, vaikka hieman joutuikin miettimään että muistaako sitä että miten kylttejä suoritellaankaan.

Alkuperäisenä ajatuksena oli tehdä rataa alkuun vain kolmen kyltin pätkässä, mutta jossain vaiheessa huomasinkin että mentiinkin koko rata heti ensimmäisellä kerralla lävitse.

Koska kyseessä oli vain alokasluokan rata, ei kyltit olleet mitään vaikeita, vaikkakin mukana oli tuo yksi uusi kyltti (istu-askel,seiso-2askelta,istu-3askelta,maahan)

Koska meille treenitilanne on taas vaihteeksi ihan tuntematon käsite, sekä uusi halli ei pieni spanieli edes näyttänyt siltä, että siitä olisi mahdollista saada mitään pätkää seuruuta irti. Kontaktia tuo pörrökasa haki silloin tällöin mikä oli jo jotain ja joillain kylteillä jopa käskytkin menivät perille ja mm. maahan meno, mikä on meillä hankalaa ankaran treenin puutteesta, saatiin siihen malliin että apukäskyn avulla pääsin suoristamaan itseni, ennen kuin pieni villaeläin oli jo pystyssä ja menossa johonkin omaan suuntaansa.

Kaikkiaan treeneistä jäi ihan positiivinen fiilis ja kunhan päästään jatkamaan treenailuja olisi tarkoitus päivitellä että miten ne sujuvat ja katsoa että uskaltaisiko sitä jo ensi kesälle tai syksylle alkaa miettimään kokeeseen lähtemistäkin.

#217 - 2019 ja paluu treeniin

Ensivuonna päästään viimein palaamaan aktiivisen treenin pariin, sillä saatiin Paten kanssa ryhmäpaikka alkavalle kaudelle rallytokoon joten ainakin kevään ajan treenaillaan pojan kanssa aktiivisesti ja toivon mukaan myös kesälle ja syksylle saataisiin ryhmäpaikat jos vaikka viimein päästäisiin kokeeseenkin.

Haaveena olisi siis ensi vuoden aikana startata edes kerran nakkialossa tai ihan kunnon ALO luokassa pienen villakasan kanssa ja katsoa että miten meidän käy ja että olisiko meillä mitään mahdollisuutta pärjätä kisaradoilla.

Mitään huippukoirakkoahan meistä ei tule, mutta jos nyt edes vaikka rimaa hipoen saataisiin yksi tulos aikaan, niin sekin olisi jo paljon.

Treeneistä tulee varmastikkin parempaa raporttia heti kunhan vain päästään treenit aloittelemaan. Sitä ennemmin olisi kuitenkin ajatuksena jakaa jouluviikonlopulta muutama kuva mitä pienestä pörröeläimestä tuli pitkästä aikaa otettua ja toivottavasti uutta materiaalia saa reilusti uuden vuoden aikana ja kelien parantuessa kun kaikkialla ei olisi vain harmaata ja masentavaa.

#216 - Kun treeni ei suju

Nyt kun asun paljon lähempänä Patea, on koiran kanssa tullut aloitettua treenit hiljalleen. Ensimmäisen kerran treenailtiin pojan kanssa ihan vain kotona muutamaan otteeseen perusasentoa ja tällöin koira toimi hyvin, mutta auta armias kun siirrettiin meidän treenit ulos ja alettiin vaatimaankin vähän enemmän pienen aivoilta.

Treenipaikaksi valikoitui entisen ala-asteeni kenttä jonne tein meille kaksi kolmen kyltin pätkää, joista olisi saanut käännöksen kanssa pienen seitsemän tehtävän radan. Kuitenkin omat kylttipidikkeeni ovat sen verran hassuja normaalilla a4:sella, että joko kyltti tulisi olla käännettynä pystyyn tai paperin oltava vähän isompi, sillä nyt ei ollut mitään toivoa siitä, että kyltit olisivat pysyneet paikallaan.

Päädyttiinkin nopeasti siis hylkäämään kyltit ja jatkettiin seuraamisen treenauksella, sillä meillä on siinä vielä paljon tehtävää ainakin jos halutaan saada se edes osaksi paljon siistimmän näköiseksi ja tuntuiseksi kuin mitä se on nyt. Tällä hetkellä sieltä täältä löytyy pari kolme askelta missä koiralla on kunnollinen kontakti minuun, mutta Paten sijainti on vähän liian irti. En tietenkään ole hakemassa ihan täydellistä toko seuraamista, mutta jos saataisiin edes sentin tiiviimmäksi ja enemmän kontaktissa pysyväksi tätä meidän räpellystä niin voitaisiin saada muutama pisteen puolikas enemmän.

Tällä kertaa meidän isoimmaksi ongelmaksi muodostui palkkaaminen. Aloitin treenit namipalkalla, mutta aina jos nami tipahti, ei koiran keskittyminen riittänyt yhtään siihen että oltaisiin vain jatkettu eteenpäin ja poimittu nami myöhemmin matkaan tai unohdettu se kokonaan. Tippuneiden namien jälkeen meni myös todella pitkään että sain Paten taas kuuntelemaan ja toimimaan kunnolla joten lopetettiin muutaman yrityksen jälkeen namipalkkaus ja vaihdettiin palkkaus naksuttimeen, joka toimi paljon paremmin ja aina seuraus suoran päässä koira sai myös namin.

Jos seuraat meitä instagramissa olet varmastikkin jo nähnyt videon näistä treeneistä ja tuolta videolta kuulee hyvin, miten naksuttelen koiralle todella tiuhaan tahtiin. Kokeilin myös palkata koiraa aika reippaaseen tahtiin, jotta koiralle tulisi rutiini hommasta ja että se mahdollisesti tajuaisi mitä siltä ollaan hakemassa.

Tämä toimikin yhtä virhenaksua lukuun ottamatta hyvin ja varmaankin jatketaan tästä eteenpäin naksuttimen kanssa treenejä ennen kuin keksitään jokin paljon parempi ja toimivampi palkkausmetodi.

#215 Takaisin treeneihin & karkailua

Meidän on ollut ajatuksena Paten kanssa aloittaa treenaaminen jo monta kertaa, mutta sopivien namien puute on ollut hidastamassa tätä päätöstä. Onnistuin kuitenkin sunnuntaina viimein löytämään keskiseltä pojalle sopivia nameja ja viime keskiviikkona vieraillessani kotona, otin itseäni viimeinkin niskasta kiinni ja tein koiran kanssa lyhyen treenin joka sisälsi muutaman toiston.

Treenien kohteeksi valittiin perusasento, sillä haluan alkaa hiljalleen hiomaan kaikkia palikoita kohdalleen ensi vuoden rallytreenejä ajatellen jotta saadaan treeneissä mahdollisesti keskittyä ratapätkiin tai kokonaisiin ratoihin, sen sijaan että kallista treeniaikaa menisi hukkaan näihin perusjuttuihin, kun tavoitteena olisi kuitenkin viimeinkin saada niitä ALO luokan tuloksia alle ja mahdollisesti jopa luokkanousu.

Pate haki perusasennon todella hyvin ja paikka löytyi heti ensimmäisellä yrittämällä, vaikka koira kävikin super paljon kierroksilla. Perusasentoa haluaisin kyllä löytää tassun mitan verran eteenpäin, sillä nyt koira jää ihan vähän liian taakse omaan mieleeni.

Suunnitelmissa olisikin tässä syksyn aikana kysellä jostain treeniseuraa ja käydä treenailemassa vähän omatoimisesti jokun kanssa rallya niin treeneistä tulisikin jotain siihen asti että päästään katselemaan meille ryhmäpaikkaa vihdoin ja viimein.

Pate on alkanut nyt myös karkailemaan jonkin kumman takia, mitä se ei ole ennemmin tehnyt. En sitten tiedä että johtuuko se siitä kun koira ei muuten hirveästi mitään tee, vai onko sillä sitten jotkut muut motiivit takanaan. Kuitenkin poika on viimeiset viisi vuotta asunut samalla paikalla joten tämmöisiä karkailuja olisi olettanut tapahtuvan silloin kun se oli pentu.