#223 - Mustako valmentaja? & yleisä kuulumisia

Viimeisin blogipostaus on maaliskuulta ja jotenkin vain tuntuu että tää blogin kirjoittaminen on jäänyt ihan kokonaan, vaikka kirjoitettavaa olisi vaikka ja miten.

Jos nyt vaikka tehtäisiin tähänväliin tälläinen (pieni) koostepostaus ja tämän jälkeen voisikin olla hyvä alkaa päivittelemään tätä blogia taas enemmänkin, jotta muistaa sitten joskus vuosien päästäkin, että mitäs kaikkea sitä on tullut tehtyä tuon pörriäisen kanssa.

Huhtikuu meni treenitauolla ja ihan hirveästi ei taidettu tehdä edes omatoimisesti mitään tuon pörrön kanssa, vaikka oikeasti se vaatisi paljon enemmän treeniä, mutta jotenkin en vain saa itseäni treenaamaan tuon doggon kanssa vaikka pienellä treenillä saataisiin meidän kisavalmiutta paremmaksi.

Toukokuussa sitten aloiteltiinkin uudelleen rallyilyt ja meidän treenit menee todella tasaisesti ja tuntuu että tuo pörriäinen vaan paranee treeni treeniltä ja meno vain tasaistuu ja saadaan hommaa toimimaan paljon paremmin, sekä itsekkin opin paremmin ohjaamaan spanieliani.

Tällä treenikaudella ollaan myös onnistuttu ratkomaan ongelmia ja saatiin Paten poikittaminen istumisissa niinkin pienellä asialla, kuin käskyn vaihdolla. Aiemmin ollaan käytetty istumisissa ihan perus "Istu" käskyä, mutta koska se on yleisesti käytössä oleva käsky niin istumiset olivat mitä olivat ja nyt kun vaihdettiin istumatehtäviin käskyksi "Sivu" joka meillä on käytössä perusasennossa, istuu Pate paljon suoremmassa ja paremmin, jolloin tehtävien suorittaminen on helpompaa ja siistimpää.

Myös maahanmeno ja siellä pysyminen on alkanut olemaan paremmalla mallilla, vaikkakin se vaatii paljon treeniä edelleen, mutta hiljaa hyvä tulee ja nyt pitääkin vain toivoa että me saataisiin ryhmäpaikka myös kesäkauden loppupuolelle, tai sitten pitää hankkia vapaaharkka oikeus, jotta päästäisiin pitämään treenit yllä ja mahdollisesti jossain vaiheessa myös kokeisiin kokeilemaan onneamme.

Ryhmäpaikasta puheen ollen, kuten varmasti otsikostakin sai selville, hain Lakken valmentajaksi Rally-tokon puolelle nyt kesän toiselle puoliskolle ja nyt vain jännitetäänkin että tuleeko mulle ryhmää, vai jäädäänkö vielä nuolemaan näppejään oman ryhmän suhteen.

Oman ryhmän saaminen jännittää tällä hetkellä jonkin verran, sillä en ole ennemmin vetänyt omaa ryhmää, joten en yhtään tiedä että miten homma sujuisi, mutta kunhan vain menee rauhassa ja kylttiä kerrallaan, niin eikähän se siitä ala sujumaan ja onneksi meidän seurasta varmasti löytyy monta auttavaa ihmistä jos jotain ongelmaa tulee ja ainahan sitä voi googlailla tietoa ja katsella youtube videoita jos meinaa mennä sormi suuhun.

#218 - Jotain hyvää jotain huonoa

Viime sunnuntaina päästiin viimein Paten kanssa ensimmäisen kerran treeneihin ja pakko on sanoa, että ohjaajan odotukset eivät olleet korkealla sen suhteen että saataisiin mitään aikaan koko treeneissä.

Tehtiin treeneissä edeltävän päivän ALO:n kisarataa joka oli mukava ja helppo, vaikka hieman joutuikin miettimään että muistaako sitä että miten kylttejä suoritellaankaan.

Alkuperäisenä ajatuksena oli tehdä rataa alkuun vain kolmen kyltin pätkässä, mutta jossain vaiheessa huomasinkin että mentiinkin koko rata heti ensimmäisellä kerralla lävitse.

Koska kyseessä oli vain alokasluokan rata, ei kyltit olleet mitään vaikeita, vaikkakin mukana oli tuo yksi uusi kyltti (istu-askel,seiso-2askelta,istu-3askelta,maahan)

Koska meille treenitilanne on taas vaihteeksi ihan tuntematon käsite, sekä uusi halli ei pieni spanieli edes näyttänyt siltä, että siitä olisi mahdollista saada mitään pätkää seuruuta irti. Kontaktia tuo pörrökasa haki silloin tällöin mikä oli jo jotain ja joillain kylteillä jopa käskytkin menivät perille ja mm. maahan meno, mikä on meillä hankalaa ankaran treenin puutteesta, saatiin siihen malliin että apukäskyn avulla pääsin suoristamaan itseni, ennen kuin pieni villaeläin oli jo pystyssä ja menossa johonkin omaan suuntaansa.

Kaikkiaan treeneistä jäi ihan positiivinen fiilis ja kunhan päästään jatkamaan treenailuja olisi tarkoitus päivitellä että miten ne sujuvat ja katsoa että uskaltaisiko sitä jo ensi kesälle tai syksylle alkaa miettimään kokeeseen lähtemistäkin.

#217 - 2019 ja paluu treeniin

Ensivuonna päästään viimein palaamaan aktiivisen treenin pariin, sillä saatiin Paten kanssa ryhmäpaikka alkavalle kaudelle rallytokoon joten ainakin kevään ajan treenaillaan pojan kanssa aktiivisesti ja toivon mukaan myös kesälle ja syksylle saataisiin ryhmäpaikat jos vaikka viimein päästäisiin kokeeseenkin.

Haaveena olisi siis ensi vuoden aikana startata edes kerran nakkialossa tai ihan kunnon ALO luokassa pienen villakasan kanssa ja katsoa että miten meidän käy ja että olisiko meillä mitään mahdollisuutta pärjätä kisaradoilla.

Mitään huippukoirakkoahan meistä ei tule, mutta jos nyt edes vaikka rimaa hipoen saataisiin yksi tulos aikaan, niin sekin olisi jo paljon.

Treeneistä tulee varmastikkin parempaa raporttia heti kunhan vain päästään treenit aloittelemaan. Sitä ennemmin olisi kuitenkin ajatuksena jakaa jouluviikonlopulta muutama kuva mitä pienestä pörröeläimestä tuli pitkästä aikaa otettua ja toivottavasti uutta materiaalia saa reilusti uuden vuoden aikana ja kelien parantuessa kun kaikkialla ei olisi vain harmaata ja masentavaa.

#213 - Blogin uusi vaihe

En olekkaan tainnut vielä tämän blogin puolella kertoa uutisia siitä että olen muuttamassa takaisin Etelä-pohjanmaalle. Tilanteiden muuttuessa täälä päässä oli aika tehdä päätös oman tarinansa viemisestä eteenpäin ja kummasti tuo tie tuo takaisin peltolakeuksille.

Kuitenkin paikkakuntana tulee olemaan tällä kertaa ihan eri kuin mistä matkalle lähdettiin eikä Pate tule vieläkään muuttamaan luokseni, mutta tällä kertaa asun paljon lähempänä koiraa, joten varmasti viikoittain tulee käytyä koiraa moikkaamassa ja ajatuksissa olisikin aloitella hiljalleen muistelemaan rally-tokon liikkeitä ja vähän treenailemaan jotain ratapätkää niillä kylteillä mitä meillä on jotta päästäisiin sitten vähän paremmin ensi vuonna ryhmässä tekemään hommia kunhan ensin vain ryhmäpaikka onnistutaan nappaamaan.

Rallyn lisäksi olisi tarkoitus aloitella jokin uusi laji ja olen miettinyt että otettaisiin kaveriksi nose work, sillä agilityn parissa me lopetellaan näillä tiedoilla kokonaan ellei sitten satunaisesti käydä rallittelemassa jotain putkirallia ihan hyvän mielen vuoksi sillä kovin paljoa en halua koiraa hypyttää ettei jouduta päästämään poikaa liian pian sateenkaari silloille.

Jos teillä on jotain hyviä vinkkejä nose workin aloitukseen ihan kotioloissa tai mitä kannattaisi hankkia kurssin tueksi, kertokaa niitä mieluusti kommenteissa sillä itse en ole tässä vaiheessa tutustunut hirveästi tähän lajiin.

#212 Ruokavalio ongelmia

Yksipuolisen ruokavalion omistavan koiran ruokinta on todella turhauttavaa siinä vaiheessa, kun itse on toisella puolella maata ja soitetaan että koiran ruuat on loppu ja klinikka kiinni.

Tässä tilanteessa ei auta muu, kuin ottaa läppäri syliin ja alkaa googlailemaan lähistöllä olevia eläinruokakauppoja ja niiden ruokavalikoimia jos vaikka kävisi niin onnellisesti että jonkin näköinen vararuoka löytyisi viikonlopuksi ja että koiran ei tarvitsisi olla ihan surkealla ruokinnalla viikonloppua.

Huomatessasi että monta hyvää vaihtoehtoa löytyy kauppojen hyllyiltä, alkaa kivi vierähtää rinnalta jo vähäsen, kunnes sisällysluetteloa lukiessasi huomaat, että jokaisesta ruuasta löytyy järjestään jokin ruoka-aine mitä tällä hetkellä et halua koiran ruokavalioon lisätä.

Tässä vaiheessa alkaa myös heräämään kysymys siitä, miksi ihmeessä ei voisi olla semmoista ruokaa markkinoilla, missä ei olisi mitään ylimääräistä ruoka-ainetta jotta ruokatilanteet eivät kaatuisi katastrofiin aina, jos käykin semmoinen tilanne, että ruoka on täysin loppu ja sitä ei saa vakiopaikasta hankittua.

Onneksi olemassa on kuitenkin raakaruuat, mistä saa tarvittaessa hankittua apua ja lisäämällä siihen jotain ruokavaliossa jo olevaa ruoka-ainetta, joten ruokinnan saa jollain tavalla hoidettua, mutta toivon mukaan homma ei ala menemään tästä taas alamäkeen kun ruokaa joudutaan muuttamaan näin äkisti ja että päästäisiin parin viikon päästä aloittamaan uusien ruoka-aineiden lisäys ruokavalioon ihan suunnitellusti.

#211 - Missä mennään nyt?

Tammikuun jälkeen ollaan tehty paljon töitä terveys saralla ja viimeinkin aletaan olemaan siinä vaiheessa että en edes muista näin hyvää hetkeä pariin vuoteen.

P söi pari lääkekuuria korviinsa sen lisäksi että aloitettiin eliminaatio dieetti ja tällä hetkellä ollaan menty jo noin kuukauden verran ilman lääkkeitä ja koira on todella hyvässä kunnossa pelkän eliminaatio nappulan avulla. Meidän käytössä on siis Spesificin lohi-riisi nappula, mitä syötetään pelkiltään vielä ensi kuun ajan ja sen jälkeen aletaan joka kuu lisäämään joko yhtä lihaa tai yhtä viljaa kerrallaan Paten ruokavalioon ja katsotaan että mikä on ruoka-aine joka aiheuttaa kaikki ongelmat.

Omalla tavallani uskon että lihojen kohdalla ei mitään reaktiota saada aikaan, mutta viljojen kohdalla varmasti tullaan jotain reaktioa saamaan. Tarkempaa tutkimusta en ole vielä tehnyt siitä, että miten ruokavalioon saataisiin lisättyä tiettyä viljaa pelkältään, mutta tässä on onneksi vielä parisen kuukautta aikaa tehdä tutkimusta ja meillä on onneksi todella hyvä klinikka jota ollaan käytetty pitkään joten varmasti myös sieltä saadaan tarvittaessa apua.

Muuten elämään ja arkeen ei kuulu mitään ihmeellisempää, varsinkin kun asun toisella puolella suomea Pateen nähden, on harrastaminen vähän hankalaa, mutta yleensä kun kotikotona vierailen niin tulee pojan kanssa tehtyä jotain.

Blogin puolella ajattelin kirjoitella aina muutoksien tapahtuessa tästä meidän matkasta korvaongelmien parissa jos teitä vain kiinostaa seurata meidän matkaamme.

#209 - 2018 ja paluu treeneihin

Kuten varmasti blogin aktiivisuudestakin on huomannut, tänä vuonna emme tehneet Paten kanssa oikeastaan mitään.

Kuitenkin tämän vuoden lopulla on tarkoitus alkaa taas aktivoitumaan ja ensi vuonna tullaankin sitten palaamaan kisaradoille agilityssä ja toivottavasti myös rallyn puolella päästään kisaamaan.

Tämän vuoden lopulla on tarkoituksena aloittaa ihan nollasta ja vain lenkkeillään päivittäin erilaisissa maastoissa ja aletaan kasaamaan kauan kadotettuja lihaksia takaisin. Talven aikana varmaankin panostetaan enemmän rallytokoon kuin agilityyn, sillä unohdin alkuvuodesta maksaa seuramaksun, joten talvelle ei ole mahdollista saada omatoimioikeutta hallille. Loppuvuonna käydään myös aloittelemassa rokotusohjelma uusiksi ja toivottavasti myös päästään jossain vaiheessa mittauttamaan P uudelleen ja nähdään noustaanko me pikkumaxeihin vai jatketaanko edelleen kisaamista medeissä.

Toisaalta varmaan muutaman kerran käydään treenailemassa aksaakin hallilla, jos hallin vuokra seuran ulkopuoliselle ei ole mikään hirveän kallis. Aksassa käydään varmaan vain rallailemassa lävitse jotain hyppäri ratapätkiä ja jatketaan meidän 2on2off projektia, jos saataisiin meidän kontaktit joskus kisakuntoon ja päästäisiin nollajahtiin myös agilityradoilla.

Vuoden 2018 puolella olisi sitten tarkoituksena jatkaa aktiivista treenausta ryhmissä ja omatoimisesti, sekä alkaa myös kisaamaan. Kisoissa jatketaan meidän nollajahtia ja jos hyvin käy niin toivottavasti myös startattisiin kakkosluokassa ainakin jonkin startin verran.

Rallyn puolella toivottavasti noustaisiin AVO:on,mutta sekin on jo saavutus jos päästään edes ALO luokkiin. Rallyn puolella käydään varmaan alussa kokeilemassa onneamme epiksien puolella ja jos näyttää siltä, että meidän suoritus on semmoisella tasolla, jossa voitaisiin saada hyväksytty tulos, sitten katsellaan ihan virallista starttia meille.

Muuten jatketaankin ihan perus lenkkeilyn ja takapiharalleilun sekä velipojan kanssa painimisen merkeissä.

#2 2016 & 2017

Tässä postauksessa listasin vajaa vuosi sitten tavoitteita vuodelle 2016. Nyt kun vuotta on jäljellä enää muutama hassu päivä, on hyvä aika käydä lävitse tavoitteet ja niiden onnistuminen sekä asettaa uusia tavoitteita vuodelle 2017.

1. Lisää epiksiä

2. Parit mätsärit

3. Aktiivista treenausta

4. Mahdollisesti virallinen startti

2015 kisattiin viisissä epiksissä yhteensä 10 starttia. Tänä vuonna startattiin 03 epiksissä yhteensä seitsemän starttia. Uusia paikkojakin saatiin meidän kalenteriin kun tammikuussa startattiin Saarijärvellä. Muuten startattiinkin vain kotona ja naapuriseurassa.

Mätsäreissä pyörähdettiin pari kertaa hakemassa sinisiä nauhoa ja sinisten kakkossija.

Aktiivinen treenaus oli alkuvuodesta vähän heikolla ryhmäpaikattomuuden vuoksi, mutta jonkin verran päästiin pitämään myös treenausta yllä. Myös muuttoni söi meidän mahdollisuuksia treenata aktiivisesti, mutta aina kotona ollessani ollaan pyritty treenaamaan jotain lajia, joten kaippa tämän voisi sanoa onnistuneen.

Virallinen startti antoi odottaa itseään kun ensin helmikuun Lagun kisat jätettiin ihan treenien kannalta pois ja käännettiin katseet kohti maaliskuuta jolloin taas luokattomuus siirti meidän virallista starttia eteenpäin. Kuitenkin viimein huhtikuussa päästiin starttaamaan meidän ensimmäinen virallinen agilityrata hyppyradalla, josta haettiinkin kieltohylsy.

Myös meidän toiset agilitykisat päättyi hylsyyn, sillä hakiessani ehjiä keppejä, unohdin ohjata kunnolla jolloin Pate pääsi karkaamaan väärälle esteelle. Kolmansissa kisoissa sitten taas oma ohjaukseni hajosi jonka johdosta koira löytyi putken väärästäpäästä ja tulospaperista HYL...

 

Lienee turvallista sanoa että kuluneen vuoden tavoitteet saatiin täytettyä ihan lupaavasti ja voidaankin alkaa miettiä uusia haasteita vuodelle 2017.

Tavoitteet v.2017

1. Epiksiä

Epiksissä olisi tarkoitus jatkaa juoksemista aina kun sopivat karkelot osuvat kohdalle. Epiksistä haetaan lisää onnistumisia ja mahdollisia sijoja.

2. Lisää virallisia startteja & luokkanousu

Vuonna 2017 olisi tarkoitus jatkaa alkanutta kisauraa virallisissa muutaman startin verran ja mahdollisesti jopa ansaita luokkanousu kakkosiin.

3. Rallytoko startti

Kuluvana vuonna saatiin mukaan myös rallytoko ja olisikin mielenkiintoista käydä kokeilemassa taitojamme joko epiksissä tai vaikka ihan virallisellakin radalla.

4. Treenien aktiivisuuden ylläpito

Treeniaktiivisuus saatiin pidettyä jollain tasolla yllä, joten tulevana vuonna olisi tarkoitus treenata niin aktiivisesti kuin mahdollista sekä toivottavasti hioa myös tällä hetkellä kesken olevat esteet loppuun.

5. Mätsäreitä 

2017 olisi tarkoitus myös muutama kehä kiertää jos lähipaikkakunnilla järjestettäisiin jotkin karkelot. Positiivisenä lisänä tulevat kaikki mahdolliset sijoitukset jos niitä sattuu kohdallemme osumaan.

#205 Pitkästä aikaa agilityä

Kotikonnuille paluun lähestyessä aloin väijymään taas aktiivisemmin LAKKE:n treenipörssiä josta nappasinkin meille treenipaikan mölli 2-3 ryhmästä.

Helpolla meitä ei päästetty, sillä ratana meillä oli kolmosluokan hyppyrata, joka tuntui alussa hieman vaativalta, mutta kunhan vain ohjaukset sai jollain tasolla toimimaan, alkoi rata sujumaan myös meiltä ykkösluokkalaisilta ihan kivasti.

Rata ei ihan 100% oikein ole piirroksessa, mutta jotain ideaa siitä toivottavasti saa millaisesta radasta oli kyse

Alussa tuo alku (2-5) mietitytti, että mitenköhän sitä osaa kääntää koiransa oikein, mutta kyllä sitä vain sai pyörittyä ja hyörittyä niin, että se koirakin ohjautui sinne minne pitikin, varsinkin kun muisti vain "pökätä" kunnolla tuonne neloselle, ollen kuitenkin samalla itse jo liikkeellä.

Toinen mietintää aiheuttanut kohta oli tuo 7-8 väli, sillä en tiennyt miten Pate reagoisi valssiin keppien päässä, sillä ei olla taidettu ennemmin ottaa mitään ohjauskuvioita keppien kanssa, vaan ollaan menty aika suoraa linjaa. Kuitenkin Paten kepittely mieletila oli näissä treeneissä sellainen, että puolet kepeistä tehdää hyvin ja toinen puoli voidaankin sitten vetää lekkeriksi. Pitää kyllä palata pari askelta taakseppäin kepeissä seuraavissa treeneissä ja laittaa ohjurit takaisin, jotta saadaan koira tekemään homma rehellisesti loppuun, vaikka itse menisin toisella puolella rataa.

Ysi hypylle yritin ohjata pari kertaa liian kaukaa, josta tuloksena ohijuoksu, joista viisastuneena siirryin pari askelta lähemmäs hyppyä josta parempi ohjauslinja eteenpäin ja itse pieni baanaus hieman ennen koiraa. 12-15 väli sujui ihan ok 15-16 väli tuotti harmaita hiuksia ja jouduttiinkin muuttaa ohjausta, josta eka kerta ihan täyttä sotkua ohjaajalla, mutta loppuakohden parani.

Loppubaana saatiin myös sujumaan ihan kivasti ja radasta olisikin saanut paljon siistimmän jos ohjaajajn ajatuspakka olisi pysynyt kasassa koko treenit, mutta jonkin takia ajatuspakka alkoi rakoilemaan todella pahasti (epäonnistuneet kepit???), joten itsellä jäi huono maku treeneistä, mutta karvakaverilla oli ainakin kivaa joten toisen puolesta treenit meni hyvin.

Muutenkin treenien kohdalla oli teknisiä ongelmia, sillä muuttaessani onnistuin kadottamaan treenireppuni jossa majailee speedcrossit sekä treenitasku kera kaikkien namien sekä palkkapallojen, joten ennen treenejä jouduin kasaamaan pikaisesti meille kaikista satunnaisista vanhoista treenikamoista jonkinlaisen treenisetin.

#202 - Blogi 3v

Kolme blogivuotta takana. Kolme vuotta blogimaailmassa on oikeastaan ihan vielä lapsen tasolla, jos miettii joitain blogeja jotka ovat olleet lähes vuosikymmenen netissä. Meille kuitenkin kolme vuotta on iso asia, sillä muutamaan otteeseen en uskonut tämän blogin näkevän tätä merkkipaalua.

Blogi on muuttunut jollain tapaa viimeisen kolmen vuoden aikana. Ulkoasua ollaan hiottu, banneri on muuttunut, postaustahti on säännöllistynyt ja postauksissa ollaan käyty olemassa jäljessä ja ottamassa kiinni ja pidetty taas pidempää postaustaukoa.

On luotu blogille uusia sivuja ja muokattu vanhoja, tehty muutamia haasteita sekä pohdittu asioita. Ollaan ressattu ja päätetty mennä oman fiiliksen mukaan. Iloittu uusista lukijoista ja saatu uusia mahdollisuuksia.

Kolme vuotta on pitkä aika. 1096 menneen päivän aikana on tapahtunut kaiken näköistä joista vain murto-osa on raportoitu tänne blogiin, niistäkin negatiivisemmat osat yleensä vain jossain sivulauseessa.

Blogin alkutaipaleeseen on mahtunut vaikka ja mitä ja toivottavasti vielä saadaan kaikkea mahtavaa mahtumaan mukaan ja ainakin toiset kolme vuotta blogin mittariin lisää ikää. Näihin sanoihin ja tunnelmiin päätellään tämä lyhyt muistelo ja palataan taas 365 päivän päästä pohtimaan uudelleen blogin matkaa vähän vanhempana ja viisaampana.

#171 Yhteisöllisyys koiraharrastamisessa

Aloin miettimään meidän harrastus uraa Paten kanssa ja sitä miten yhteisöllisyys tuo sen oman osansa treenaamiseen ja harrastamiseen.

Minulla on ollut jo ennen koiran hankintaa yksi tuttu joka kasvattaa koiria joten kokemusta koirista ja eri harrastelajeista on tullut saatua sekä myös saman henkistä keskusteluseuraa on löytynyt. Koiran hankinnan jälkeen juttuseuraa on löytynyt enemmän kun mukaan on tullut muiden pentujen omistajat sekä seurakaverit ja valmentajat.

Itselleni on ainakin ollut hyödyllistä saada uusia tuttuja ja sellaisia joilla on pidempi kokemus koirista ja harrastamisesta varsinkin agilityn puolella. Meille kun agility on vielä uudehko laji, vaikka ollaan treenattukin puolitoista vuotta niin tuntuu että vasta seuran vaihdon jälkeen ollaan alettu oikeasti etenemään lajissa sekä on tullut sellaisia ihmisiä joiden kanssa voi keskustella asioista ja miettiä mikä on oikea suunta liikkua.

Varsinkin kun meille tuli mukaan kisaaminen, on mukavaa kun voi keskustella ihmisten kanssa omista luokkasuunitelmistaan ja kuulla onko itse tavoittelemassa tähtiä vai olisiko luokka itselle realistinen, mistä lähteä sitten hakemaan sitä tulosta. Meillä varsinkin kun treenaaminen on vielä kesken, on mukavaa kun saa hyviä neuvoja treenaamiseen.

Myös hyppykorkeuden kanssa ollaan saatu hyviä neuvoja, sillä pitkään tehtiin vain 20cm rimoilla ja nyt kun kuitenkin kokemusta kertyi koko ajan, on ollut hyvä kysyä että oltaisiinko me valmiita nostamaan rimakorkeutta kohti sitä omaa tasoa. Tästä asiasta käytiin keskustelua mm. juuri ennen Lakken möllimestiksiä, jossa mietin että kannattaako meidän ottaa 30cm rimat kun ollaan kuitenkin menty 25cm rimoillakin ja tiesin että Pate kyllä hyppää tuon rimakorkeuden. Kysyin tätä asiaa parilta ihmiseltä ja päätös oli lopulta helppo tehdä (pienen kunnianhimon vauhdittamana) ja kisattiin 30cm rimoilla joka meni hyvin.

Hiljalleen alettiinkin nostelemaan rimoja Patelle uudelle tasolle ja olen todella tyytyväinen siihen millaisia valmentajia minulta on löytynyt nyt parin kurssin ajan, koska on helppo kysyä mieltä painavia asioita ja keskustella asioista sekä myös ryhmäkavereista on löytynyt sellaisia ihmisiä joilta viitisii kysyä apua ja neuvoa asioihin jotka painavat mieltä.

Muutenkin tuntuu jotenkin mukavalta kun tietää että on semmoisia ihmisiä tavoitettavissa joiden kanssa on helppo keskustella asioista ja joiden mielipiteitä uskaltaa kuunnella kun tietää että heiltä löytyy joko omakohtaista kokemusta tai sitten ainakin he tietävät miltä meno näyttää jotta neuvoja on hyvä ottaa vastaan.

Millainen teidän mielestänne olisi hyvä harrastusporukka tai onko teillä jotain ihmisiä joilta on helppo kysyä mieltä painavia asioita?

#125 Seuraava koirani

Välillä tulee mietittyä ja ehkä vähän haaveiltuakin seuraavasta koirasta. Uuden koiran hankinta ei ole ainakaan vielä muutamaan vuoteen ajankohtaista elämäntilanteen takia, mutta onneksi aina voi haaveilla.

Pisimään haaveissa on ollut Australian terrieri. Aussi piti olla mun ensimmäinen koira ja olisinkin saanut yhdessä vaiheessa sijoitusnartun, mutta silloin en vielä onnistunut puhumaan vanhempia ympäri joten jouduttiin valitettavasti jättämään tilaisuus väliin. Ausseissa kiinnostaa se, että rotu on monipuolinen harrastekoira ja se sopii niin kehäkaveriksi kuin myös sitten agilitykentälle.

Haaveissa on pyörinyt myös tollerit ja sheltit jotka soveltuisivat myös kehään ja agilityyn mitä tulevalta koiralta arvostaisin sillä olisi mukava satunaisesti käydä kokeilemassa onneaan ihan kunnon kehissä kun Paten kanssa vain mätsäillään satunaisesti.

Millaisia haaveita teillä on tulevien koirien varalle?

#60 Kohti Friskies Doggy Run:ia

Tälläinen lenkki käytiin heittämässä Paten kanssa viimeyönä. Nyt on todella hankala lenkkeillä, kun päivisin ja pitkälle iltaan on niin kuuma että ei jaksa lähteä lenkille. Onneksi näin viikonloppuisin voi lähteä öisin lenkille, mutta ensi viikolla ja kesällä voi olla hankalaa treenata...

#59 Suuntana friskies doggy run

Sain tänään lenkillä idean osallistumisesta Friskies doggy run tapahtumaan. Luvan saatuamme napsuttelin loppu lenkin aikana ilmoittautumisen ja nyt ollaan siis suuntaamassa 9.8. Tampereelle osallistumaan tapahtumaan.

Osallistuimme lyhyimmälle eli kahden kilometrin matkalle. Vaikka matka ei pitkä olekkaan, on silti saavutus jos pääsemme tuon matkan helposti maaliin. Tarina ei sitä vielä paljasta, mutta matkaa kohti tapahtumaa se tulee paljastamaan.

Ensimmäiset treenit tehtiin tänään lenkillä kun juostiin jotain pätkiä. Hyvin tuntui ainakin vielä menevän ja nyt olisikin tarkoituksena lisätä takapihailun lisäksi pari-kolme juoksulenkkiä viikkoon, niin että mahdollisesti jossain vaiheessa voitaisiin juosta tuo koko kaksi kilometriä. Katsotaan kuinka käy hommassa.

#53 Koiran shamppoot

Jokainen koiranomistaja on varmasti joskus ostanut koiralleen shamppoota.

Mulla oli sama tilanne edessä tällä viikolla, kun edellinen shamppoopullo teki mystisen katoamistempun... Kun rupesin etsimään meille sopivaa shamppoota niiden kymmenien pullojen joukosta, ja lukiessani etiketeistä eri hajuja mietin että montaako shammppoota KOIRAT tarvitsevat?!?!?!!?!?!?

Okei, lasketaas kiihtymystä ja aletaan tarkastelemaan asiaa rauhallisemmin.

Rotukohtaiset shamppoot ymmärrän, sillä tiedän että ne ovat suunniteltu juuri sen rodun turkkia ajatellen, mutta se että tälläisiä marketti shamppoita on kymmeniä erilaisia?

Ajatuksissani oli vain nopeasti napata joku shamppoo pullo matkaan, jotta saisimme jatkaa kaupassa kiertelyä, mutta mitäs vielä... Käytin valehtelematta varmaan kolme minuuttia shamppoon valitsemiseen... Melkein yhtä kauan kun silloin kun joudun etsimään itselleni erikoisshamppoon...

Jotenkin ihmettelen vieläkin sitä että miksi kotikoirille pitää olla monenlaisia shamppoita? Eikö yhdellä perusshamppoolla pärjäisi hyvin?