#222 - Käskyt hukassa ja takapään käyttö hallussa

Meidän kauden toiseksi viimeiset treenit osuivat sunnuntaille 17.3.19.

Treeneissä tehtiin puolenvaihteluita ja mukana oli tällä kertaa myös aikoinaan aksassa tutuksi tulleet putki ja muutama hyppy. Putki ja hypyt olivat juuri sen verran sopivasti lähellä toisiaan, jotta tiesin olevan liiankin hyvän mahdollisuuden siihen, että eräs nimeltä mainitsematon yli innokas spanieliristeytys voisi irrota väärään suuntaan todella herkästi, varsinkin kun itse jouduin muistamaan pitämään ohjauslinjani hieman oikealle kääntyneenä, sen sijaan että olisin ohjannut suoraan.

Kuitenkin yllätyksekseni tilanne oli täysin päinvastainen, sillä P ei irronnut sitten millään. Tämä oli todella mielenkiintoista, sillä putket ovat olleet meille jossain vaiheessa semmoisiakin magneetteja, että ei paremmasta väliä. Kuitenkin loppupeleissä koira tajusi mitä käsky "putkeen!" meinaa ja koira lähti oikeille poluille. Joko moodi oli vain hieman väärä tai sitten mutkaputki toimi hyvänä jarruna, mutta Paten sai helposti napattua putkelta takaisin seuruuseen eikä koira ollut jo toisessa päässä hallia, mikä olisi voinut olla meidän kohdalla ihan mahdollinenkin vaihtoehto.

Seuraaminen oli tällä kertaa paljon parempaa kuin mitä se on ollut aiemmissa treeneissä ja jollain tapaa mitä on koiransa tekemistä nähnyt ohjaajan näkökulmasta, tuntuu että sen tekeminen paranee joka kerta kun treenit ovat säännöllisesti. Tai ainakin siltä se itsestä tuntuu että tauon jälkeen ensimmäinen treenikerta on suorastaan apinoimista ja siitä seuraavat mennään vielä hieman pönttomoodissa, kunnes treeneistä kolme alkaen homma taas sujuu ja koiran meno on paljon parempaa.

Näissä treeneissä meidän ongelmaksi muodostui yllättäen kepit, jotka olivat hallin laidalla. Tästä vähän yllätyin, mutta omapa oli mokani, kun en tajunnut tätä ajatella tarpeeksi ajoissa ja pitää koiraa paremmassa kontrollissa.

Toinen puoli radasta mentiin vasemmalla ohjaten ja toinen puoli oikealla, sillä treenin teemana oli puolen vaihdokset. Vaikka ei olla hirveästi Paten kanssa treenailtu seuraamista molemmilla puolilla, tekee se kaunista seuruuta molemmilla puolilla. Meidän kompastuskivenä onkin tällä hetkellä se, kun koiran pitäisi istua viereeni perusasentoon, jotta sen saa myös pysymään siellä.

Tällä kertaa se esitteli aika kaunista takapään käyttöä, sillä se pomppasi samalla sekuntilla palkkauksen jälkeen istumaan vinottain eteeni, niin että sillä oli mahdollisuus nähdä minut paremmin. En sitten tiedä että johtuuko se siitä että koiruus on edelleen kunnon moppi, vai loppuiko sen ajatustoiminta vain lopunkin, mutta tämmöistä hän harrasteli.

Yksi kompastuskivi oli myös sarjahyppy, sillä jouduin käymään ihan reilusti merkkaamassa viimeisen esteen sekä varmaan olisi täytynyt vielä hieman jarruttaakkin koiraa, jotta sen olisi saanut kontrolliin nopeammin ja olisi päässyt yhtä matkaa maaliin.

Onneksi tuommoiset kyltit ovat tulossa vasta korkeammissa luokissa, joten meillä on hyvin aikaa treenata ne kuntoon.

Tällä viikolla edessä olisi meidän talvikauden viimeiset treenit, ennen kuin saadaan tieto siitä jotta mahduttiinko mihinkään ryhmään kesäkaudelle.

#220 Privaatti treenit

Meillä oli muutama viikko taukoa treeneistä, sillä olin itse ainut joka olisi päässyt joka viikko paikalle, joten katsottiin paremmaksi siirtää treenit aina viikon eteenpäin, kunnes eilen viimeinkin päästiin taas treenaamisen makuun. Oltiin ainoita jotka pääsi paikalle heti treenien alettua, joten saatiinkin spanielin kanssa privaatti treeniaikaa ennen kuin muut saapuivat paikalle ja meidän oli valitettavasti pakko lähteä kotiin.

Tällä kertaa treenattiin ihan oikealla puolella meidän hallissa ja voi että kun nenä taas vei pientä spanielia...

Teemana oli asennon vaihtelu ja meillä oli kylttejä ihan ALO:sta VOI:hin ja taisi olla myös yksi MES luokan kylttikin.

Ensimmäinen tehtävä kyltti oli istu - askel & istu - kaksi askelta & istu - kolme askelta & istu. Simppeli kyltti mutta niin pirun vaativa silloin kun koira ei ota mitään kontaktia ohjaajaan... Pelkälle lähtökyltille jouduttiin jo tekemään sen verran töitä että oltaisiin samassa ajassa suoritettu varmaan parikin kylttiä radalta. Kuitenkin jossain vaiheessa korvat alkoivat pelaamaan sen verran, että saatiin jonkinlainen perusasento, joka oli kyllä kaukana siitä mitä ollaan Paten kanssa treenattu, mutta en tällä kertaa viitsinyt sitten vaatia enempää, kuin sen, että koira istuisi suhteellisen suorassa ja hakisi edes sekuntiksi kontaktin, sillä muuten ei oltaisi varmaankaan tehty mitään koko treenien aikana.

Saatiin myös jonkinlaista seuruuksi luokiteltavaa liikkumista esiin lähdön ja ensimmäisen kyltin välillä, jonka jälkeen pakka taas hajosikin koiralta kokonaan ja mitkään käskyt eivät menneet lävitse ensimmäisen kolmen kerran aikana... Kuitenkin kun tehtiin muutaman kyltin pätkää useammalla toistolla ja lopuksi hinkattiin myös tätä kylttiä, saatiin koirasta irti hieman nopeampi suoritus, vaikkakin suoritus paikka oli ihan päin prinkkalaa.

Suorituspaikkojen ja asentojen pariin on tarkoitus kyllä palata myöhemmin, mutta tällä kertaa tiesin jo ennen kun treeneihin lähdettiin että hommasta ei tulisi mitään, joten en sen vuoksi viitsinyt ruveta hinkkaamaan niitä hirveästi vaan säästän sen ensi kerralle, jolloin koiran ajattelisi olevan enemmän kuulolla jolloin treenillä on toivottavasti myös jonkinlainen haluttu lopputulos.

Radan toinen suorituskyltti oli perus istu ja sen jälkeen tuli istu-maahan kyltti. Tuo seuraava istuminen tuli hieman yllättäen varmaan myöskin sen takia, että Pate ei pysynyt kuulolla oikeastaan ollenkaan, mutta kuitenkin koiran sai jollain tavalla istumaan.

Istu-maaahan kyltti sujui sitten hieman paremmin, mutta siinä että koira pysyisi makaamassa, vaikka itse suoristuisinkin seisomaan, pitää tehdä paaaaaaaaljon treeniä, tai kehitellä jokin yhdistelmäkäsky, sillä tällä hetkellä joudun antamaan käskyt maahan ja paikka, jotta pääsen suoristumaan ilman että Pate nousee suoraan itse seisomaan. Tietenkin meidän maahan käsky on muutenkin hieman huonolla mallilla joten sitä pitäisi treenata paljon enemmän ja toivon mukaan se samalla alkaisi myös kasvattamaan maassa olon kestoa, joten ehkä vuoden lopussa mulla on hieno pieni rally-toko cockapoo.

#215 Takaisin treeneihin & karkailua

Meidän on ollut ajatuksena Paten kanssa aloittaa treenaaminen jo monta kertaa, mutta sopivien namien puute on ollut hidastamassa tätä päätöstä. Onnistuin kuitenkin sunnuntaina viimein löytämään keskiseltä pojalle sopivia nameja ja viime keskiviikkona vieraillessani kotona, otin itseäni viimeinkin niskasta kiinni ja tein koiran kanssa lyhyen treenin joka sisälsi muutaman toiston.

Treenien kohteeksi valittiin perusasento, sillä haluan alkaa hiljalleen hiomaan kaikkia palikoita kohdalleen ensi vuoden rallytreenejä ajatellen jotta saadaan treeneissä mahdollisesti keskittyä ratapätkiin tai kokonaisiin ratoihin, sen sijaan että kallista treeniaikaa menisi hukkaan näihin perusjuttuihin, kun tavoitteena olisi kuitenkin viimeinkin saada niitä ALO luokan tuloksia alle ja mahdollisesti jopa luokkanousu.

Pate haki perusasennon todella hyvin ja paikka löytyi heti ensimmäisellä yrittämällä, vaikka koira kävikin super paljon kierroksilla. Perusasentoa haluaisin kyllä löytää tassun mitan verran eteenpäin, sillä nyt koira jää ihan vähän liian taakse omaan mieleeni.

Suunnitelmissa olisikin tässä syksyn aikana kysellä jostain treeniseuraa ja käydä treenailemassa vähän omatoimisesti jokun kanssa rallya niin treeneistä tulisikin jotain siihen asti että päästään katselemaan meille ryhmäpaikkaa vihdoin ja viimein.

Pate on alkanut nyt myös karkailemaan jonkin kumman takia, mitä se ei ole ennemmin tehnyt. En sitten tiedä että johtuuko se siitä kun koira ei muuten hirveästi mitään tee, vai onko sillä sitten jotkut muut motiivit takanaan. Kuitenkin poika on viimeiset viisi vuotta asunut samalla paikalla joten tämmöisiä karkailuja olisi olettanut tapahtuvan silloin kun se oli pentu.

#189 Korvaongelmien paluu

Paten korvien kanssa ollaan takuttu siitä asti kun koira on meille muuttanut. Alkuun korvissa ei ollut mitään isompia ongelmia, mutta hiljalleen alettiin taistelemaan hiivatulehduksia vastaan ja ollaankin tehty työtä korvien parantumisen eteen. Kuitenkaan ainakaan vielä ei olla keksitty sitä reseptiä millä korvat pysyisivät kunnossa ja ajeltiinkin maaliskuun lopulla Paten kanssa eläinlääkäriä tapaamaan.

Korvat olivat varmaan todella arat juuri tuona päivänä, sillä Pate ei olisi millään antanut koskea korviin. Kuitenkin ell sai otettua näytteen korvista, mutta halusi silti tutkia korvat vielä paremmin joten päädyttiin rauhoittamaan poika, jotta korvat saatiin tutkittua ja putsattua kunnolla.

Odottelin Paten kanssa siihen asti kunnes rauhoite vaikutti ja lääkäri tuli hakemaan koiran toimenpidehuoneeseen. Jonkin ajan kuluttua minulle tultiin sanomaan että saisin mennä odottelemaan herätteen vaikuttamista, eikä mennyt kauaakaan kun Pate heräsi ja lähdettiin maksamaan laskua.

Kotiin saatiin parin viikon korvatippakuuri sekä puhdistusainetta korville. Näillä eväillä ja ruokavalion tarkemmalla seuraamisella ja mahdollisilla muutoksilla toivottavasti saataisiin korvat lopullisesti kuntoon.

#185 Yhteislenkkeilyä

Sovittiin maaliskuun alussa hyvän ystäväni S:n kanssa yhteislenkki hänen ja hoitokoiran sekä minun ja Paten kanssa.

Ajeltiin Paten kanssa toiselle paikkakunnalle missä S asuu ja annettiin koirien hetken rallitella pihalla. Pate pääsi yllättämään minut miten järkevästi se käyttäytyi sillä pihassa se inahti vain pariin otteeseen toiselle koiralle, mutta kun käytiin sisällä nopeaa, ei koirasta kuulunut pihahdustakaan vaikka toinen koira oli koko ajan haistelemassa.

Lenkille päästyä Paten hieno käytös jatkui edelleen ja poika tuntui olevan kiinnostunut enemmän hajuista kuin toisesta koirasta. Lenkin jälkeen istuttiin vielä S:n kanssa kahville ja Pate oli rauhassa koko ajan.

Suunniteltiinkin uusia yhteislenkkejä aina kun sopivia tilaisuuksia on tarjolla, sillä onhan kaverin kanssa aina mukavampaa lenkkeillä kuin yksin.

#95 LAKKE Jäsenkatselmus

Käytiin 18.5. Paten kanssa Lakeuden Kennelkerhon Agility jaoston jäsenkatselmuksessa. Huomasin jäsenkatselmuksen tulemisen liian myöhään, mutta onneksi päästiin mukaan katselmukseen.

Sovittiin isäni kanssa niin, että hän tuo Paten äitilleni, josta saatiin sitten koiran kanssa kävellä rauhassa tuonne kentälle. Äitiltä kentälle tulee noin kolme kilometriä kävelyä, joten siinä saa hyvän alkulenkin, kun matkassa menee noin 10-15 minuuttia reittivalinnasta riippuen.

Aluksi kaikki odottelivat kentän ulkopuolella katselmuksen alkua. Kun meidät päästettiin kentälle, muodostettiin katselmuslaisten kesken puolikaari. Puolikaaressa ohjaaja kiersi jokaisen koirakon tykönä ja kysyi ohjaajan ja koiran nimen sekä koiran iän ja rapsutteli koiria.

Kun kaikki oli käyty lävitse, siirryttiin seuraavaan osioon, joka oli paikalla oleminen ja luoksetulo. Kaikki koirakot siirtyi riviin kentän keskelle, niin että jokaisella koirakolla oli hyvin tilaa ympärillään, eikä reunimmaisten tarvinnut olla kiinni aidoissa.

Vuorotelleen jokainen laittoi koiran ilman remmeä istumaan omalle paikalleen ja peruutti muutaman metrin, niin että koiran tuli jäädä odottamaan paikalleen. Koiran tuli istua muutaman sekunnin ajan paikallaan ennen kuin omistajalle annettiin lupa käskeä koiraa luokse. Meillä tuo tehtävä onnistui yllättävän hyvin ja Pate jopa istui paikoillaan melkein jopa tarpeeksi pitkään.

Tämän jälkeen siirryttiin koirakujaan niin, että aina vastakkain oli yksi koirakko. Vuorotelleen jokainen kulki kujan läpi ja koiran tuli kiinnittää huomionsa vain ohjaajaan eikä koiran saanut haukkua tai vetää toisten koirien pariin. Koiran huomion sai kiinnittää itseensä kujaa suorittaessa että sitten kujana seistessä.

Kujan jälkeen siirryttiin ulos kentältä ja aina yksi koirakko kerrallaan mentiin takaisin kentälle jossa lyhyen ajan tuli leikittää tai treenata koiraa, ihan samalla tapaa kuin kotona tekisi. Koiran tuli olla irti tässä osassa.

Paten kanssa homma sujui suhteellisen hyvin aina siihen asti kunnes heitin narulelun koiralle noudettavaksi. Patelta löytyy jonkintakia parikin narulelua joista toinen on meillä treenileluna ja toinen on sitten ihan vain kotoleluna. Tämä ei siltikään vähennä narulelun hienoutta, vaan aina kun Patea palkkaa lelulla voi vain huomata miten koiran kierrokset nousevat nollasta sataan sekuneissa. Nytkin tuo sama tapahtui ja heti kun Pate pääsi lelun työ, rupesi koira vetämään heti sellaistakin kunniakierrosta, että mietin jo miten saan koiran kiinni.

Kuitenkin muutaman kierroksen jälkeen sain Paten taas kiinni ja päästiin päästämään seuraava koirakko töihin.

Kun kaikki koirakot olivat käyneet leikkimässä, palattiin vielä hetkeksi kentälle ja muodostettiin uudestaan koirakuja, sillä eräällä osallistujalla oli juoksuaika, joten lopuksi oli sitten juoksuisen vuoro suorittaa koirakuja.

Kotiin päästyä alkoikin sitten jännittäminen että päästäänkö ryhmään vai ei.

Tietoa saikin odottaa pitkään, mutta viimein torstaina 21.5 löytyi mailista viesti otsikolla: TERVETULOA TREENIRYHMÄÄN!

Aluksi olin ihan varma, että ei päästä ryhmään, mutta päättäjät olivat päättäneet ottaa kaikki koirakot mukaan, joten meistä tuli kaksi viiden koirakon ryhmää. Paten kanssa me päädyimme myöhäisempään ryhmään.

Ennenkuin siirrytään kentälle, oli meillä maanantaina tunninmittainen luento. Tuon tunnin aikana käytiin läpi yleisesti seuraa ja sen historiaa sekä vähän agilitystäkin.

Ennen kurrsin alkua meidän pitää maksaa kurssi- & jäsenmaksu sekä hankkia lisenssi. Lisenssi onkin jo hankittuna, joten nyt vain vielä kurssi- & jäsenmaksun maksaminen ja ollaan valmiita treenaamaan!

#81 Viimmoiset treenit ja sosiaalistamista

Jotain tuon näköistä oli tiistaina tarjolla viimmoisissa agility treeneissä.

Viimeisten treenien ohjatuksi jutuksi otettiin pituutta vain parilla palalla ja pöytää. Meillä oli tuossa pituus-pöytä pätkällä suurin ongelma jarrut.

Väli oli niin lyhyt ja kun treeniä ei ole paljoa alla, niin ei oikein koordinaatiokaan toimi joten Pate taisi pari kertaa tippuakkin pöydältä liiallisen vauhdin takia. Harjoiteltiin lopuksi oikein kunnon lähtöä, niin että pistin Paten istumaan ja koira joutui odottamaan käskyä radalle.

Eipä tuosta oikein vielä mitään tullut, mutta varmasti jos talvella päästään halliin treenailemaan kunnolla tai sitten kesällä jos saisi taas paikan jostain ryhmästä. Katsellaan miten tässä talven aikana päästään treenailemaan.

Loppu aika treenailtiinkin itsenäisesti keppejä sekä kolisuteltiin keinua. Meillä tuo keinu ei enää isompia hätkähdyksiä aiheuta joten aika lungi tapaus taitaa Pate olla.

Pussiakin otettiin muutamaan otteeseen ohjattuna ja hyvin meni pörriäisellä pussikin, vaikka sitä ollaan viimmeksi helmikuussa otettu hallissa.

Treenien päätteeksi kannettiin esteet konttiin odottamaan ensivuotta ja annettiin samalla koirien juoksennella vapaana kentällä. Pate sai ohjaajan Rölli aussin kanssa jopa vähän leikkiä aikaan ja muutenkin oli mukana vaikka useampi koira oli porukassa.

Seuraavia agility haasteita odotellen : )

#55 Näin me seistään

Kuvasta kiitos isälle joka vielä opettelee mätsärikuvausta pienen painostuksen alaisena.

#52 Match show

Lähdettiin eilen taas pitkästä aikaa mätsäreihin. Paikkana oli Ilmajoen Riistavalli ja samalla meidän ensimmäiset ulkomätsärit.

Sää ei meitä valitettavasti suosinut, vaan koko päivän satoi vettä kuuroissa. Kuitenkin meidän kehien aikana oli juuri sopiva sateeton hetki, joten ei tarvinnut vesisateessa esittää Patea.

Pentujen kehän aluksi kaikki pennut olivat yhdessä ja porukka jaettiin puoleen, josta toinen puoli esiintyi ensin ja sitten toinen puoli. Omasta mielestäni pentuja oli liikaa tuossa tilanteessa ja meillä menikin esiintyminen aika pitkälle plörinäksi.

Tämän jälkeen jaettiin parit ja me olimmekin ensimmäisessä parissa. Nyt esiintyminen sujui paremmin, vaikka ei saatukaan ihan sitä parasta liikettä esiin. Seisotus meni hyvin ja hampaiden katsominenkin ihan ok. Omasta parista me saatiin punainen nauha ja jäätiin odottamaan punaisen kehän alkamista.

Punaisessa kehässä esittäminen meni paremmin sekä muutenkin kaikki sujui paremmin. Kuitenkaan ei päästy jatkoon, vaan jäätiin vieläkin ilman sijoitusta. Kuitenkin uutta kokemusta ja treeniä tuli molemmille, joten näillä eväillä on hyvä jatkaa kohti seuraavia mätsäreitä jotka odottavat parin viikon päässä.

Nyt vain ahkeraa seisotustreeniä jotta pakka ei hajoaisi aina siellä viimmeisessä seisotuksessa : )

#45 City lenkkeilyä

Tänään oli ihana sää kun aurinko paistoi ja oli lämpimähkö keli. Aluksi meidän oli tarkoitus mennä yhdelle kentälle katsomaan jos se olisi tokoilu kunnossa ja muutenkin kartoittamaan kenttiä, mutta päätinkin matkalla että mentäisiin city lenkille. Tiedä sitten kuinka hyvän city lenkin saa aikaan tälläisessä pikkukaupungissa kuin Lapua sunnuntai-iltapäivänä, mutta ainakin päästiin kokeilemaan tätäkin.

"Jos mä nyt äiti istun tähän sun jalkojen päälle kun nuo mopot on niiiin pelottavia..."

Saa olla kyllä todella tyytyväinen Paten käyttäytymiseen, sillä vain yhden kerran koko lenkin aikana Paten piti haukahtaa toisille koirille. Muuten mentiin vain murinalla.

#43 Näyttelyvuoden avaus

Anteeksi kuvan laatu..

Tänään avattiin meidän match show vuosi Seinäjoella Lagu:n järjestämässä match showssa.

Mitään odotuksia ei match show:ta kohtaan ollut, joten kaikki tulokset olivat tervetulleita.

Pate käyttäytyi hallilla yllättävän hyvin ja esiintyi hyvin. Lopussa vain alkoi pienä painamaan väsy ja seisomisesta ei meinannut tulla mitään. Pitääkin ottaa seisotus treenit osaksi agility treenejä, sillä tauoilla voisikin olla hyvä harjoitella seisomista kun koiralla alkaa väsy painamaan päälle. Eiköhän me vielä joskus seistä koko loppukehä.

#42 Agility opiskelua

Päästiin tänään vihdoinkin Paten kanssa aloittamaan meidän agility uramme.

Olimme muuta ryhmää pari kertaa jäljessä, mutta ryhmässä oli paljon peruutuksia tälle kertaa joten meitä oli vain viisi treenaamassa joten saatiin ehkä vähän paremmin keskityttyä meidän juttuihin.

Aloitettiin treenit A:lta, niin että nostin Paten n. puolen välin alapuolelle alastuloa. Siitä sitten Pate sai tassutella alas jossa se palkattiin. Tehtiin A:ta pariin otteeseen ja sainkin kotitehtäväksi harjoitella alastuloa, nyt vaan etsimään sopivaa laatikkoa homman harjoitteluun.

A:lta siirryttiin putkeen. Tehtiin ensin pikkuputkella, joka sujuikin hyvin. Siirryttiin pian isolle putkelle ja Pate meni myös isomman putken hyvin, vaikka putki olikin musta sisältä. Jossain vaiheessa liitin myös matkaan kädellä avustamisen ja käskyn ja kai jotenkin sekin homma onnistui kun ei kieltojakaan kouluttajan puolelta tullut.



Putkien jälkeen mentiin pussille jonka Pate suoritti ihan superisti! Saa olla kyllä ylpeä tuosta koirasta kun koko treenit meni yli hyvin!

Ensi viikolla sitten uudet kujeet.

Niin ja pitää vielä mainita kun aluksi tehtiin lämppäri lenkki kouluttajan ja hänen koiransa kanssa ja Pate käveli nätisti jos ei lasketa sitä että herra yritti välillä päästä leikkimään toisen koiran kanssa. Yleensä herra vetää puolentunnin haukkumaratoonin, ennen kuin voi alkaa tutustumaan toisiin.

Tätäkin kai uskaltaa kutsua edistysaskeleeksi?

#33 Eläinlääkärissä

Käytiin Paten kanssa eilen eläinlääkärissä korvakontrollissa.

Hiivaa näkyi näytteessä vielä vähän, joten eläinlääkäri määräsi korvatipat loppuun ja sitten vain seurataan miten käy.

Toivotaan että oireet ei ala uudellen vaan hiiva olisi selätetty ja saataisiin jatkaa koiran kanssa normaalia ja rauhallista elämää aina siihen asti kunnes koiralla on vuotisrokotus.

#30 Kadehtiminen

Ollaan huomattu Patesta se että koira kadehtii jos kiinnitän huomioni vaikka kissaan ja otan kissan syliin ja rapsuttelen sitä. Käytöstä esiintyy myös äitin kohdalla, mutta silloin reaktio ei ole niin vahva kuin minun kohdallani.

Tämä käytös on todella inhottavaa ja epämiellyttävää sillä koira hyppää valehtelematta noin metrin - metri kahdenkymmenen sentin korkeuteen ja välillä saa pelätä että kissa ja koira ei ala tappelemaan silloin kun kissa on minulla sylissä.

Aina ei edes kissan tarvitse olla minulla sylissä, vaan jos kissa istuskelee sohvan karmilla ja rapsuttelen kissaa, on sekin maailman loppu ja alkaa kauhea murina haukku show. Yleensä tilanne ratkeaa sillä että kissa lähtee pois, mutta ei tämä ole mitään miellyttävää minulle, sillä haluaisin pitää hellittely hetkiä myös kissojen kanssa.

Muuten koira ei välitä kissoista mitään, eikä tuo pösilö edes puollusta ruokaansa pikkukissalta. En tiedä mitä tälle käytökselle voisi tehdä vai pitääkö vain tehdä koko ajan tälläisiä siedätys harjoituksia jotta saataisiin käytös hiljalleen pois...

Olisiko jollain jotain neuvoja millä voitaisiin lähteä treenaamaan epämiellyttävää käytöstä pois?

// Korjataas yllä olevaa tekstiä sen verran, että käytöstä ilmenee oman kissani ja kanin kohdalla, ei molempien kissojen.

We have noticed that Pate is very competitive agains cats. If I take cat on my lap and keep my intetion into it he starts to jump and tries to bite cats. It's not nice because Pate jumps about one meter to one meter and twenty centimeter into the air when I have to fear that is cat and dog going to fight while cat is on my lap.

All the times I eaven don't have to have cat on my lap but it's enough to give some kind of attention to the cat and not to dog. Otherwise Pate doesn't notice cats and that idiot doesn't eaven understand to defend his food. I'm not sure what I supposed to do to about it because it would be nice to have cuddle moments whit cat's as well.

Does some one has some advices for me?

//Okey lets edit the text bit. This behaviour is only with my own cat not our smaller cat...