Meillä oli viime lauantaina (08.02.20) hieman erilaiset treenit rally-tokon parissa, sillä perinteisen radan sijaan treenattiin niin, että meille näytettiin valmentajan toimesta aina kyltti jota treenailtiin paikalla ja samalla kentällä oli koko ryhmän koirakot.
Treenaus oli ihan mielenkiintoista, mutta ehkä hieman yksitoikkoista, ainakin kun treeniä jatkettiin koko ajan, eikä sitä oikeastaan tauotettu millään. Myös se, että treeni tapahtuu pienellä alueella alkoi jossain kohtaa olemaan puuduttavaa.
Patesta alkoi myös näkemään nopeasti että milloin se väsyi ja sen keskittyminen ei meinannut enään riittää, vaikkakin se teki muuten todella nätisti töitä ja sen kontakti oli todella hyvä ja muutenkin suorittaminen oli hyvää, vaikka se tuli hieman lentävästi halliin ja alkuun näytti siltä että sen kanssa ei voisi kuvitellakkaan treenaavansa samassa tilassa useamman koirakon kanssa ilman verryttelyä.
Välillä on ihan mukavaa treenata hieman erilaisellakin tavalla, joten siinä mielessä treeni oli myös ihan mukava :)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste LAKKE. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste LAKKE. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 9. helmikuuta 2020
perjantai 7. helmikuuta 2020
#226 - shoppailua ja lisää treeniä
Meidän treenit on mennyt hyvin ja vaikka treeneissä on saanut miettiä onko treenattavana ollut jänis vai villakoira mix, on treenejä saatu silti vedettyä hyvin ja suoritukset ovat menneet hyvin.
Treeneissä tehtiin askel tehtäviä ja jatkettiin samalla myös asennoissa olemista jatkamista. Paten kanssa keksittiin myös miten saadaan yhden askeleen tehtävät sujumaan paljon paremmin. Kunhan vain villakoiran aivot saatiin matkaan, oli tehtävien suorittaminen suhteellisen nopeaa ja siistiä, mutta vielä saadaan hioa menoa siihen, että voitaisiin edes alkaa ajattelemaan kisaamista.
Pate sai myös yläpuolella olevissa kuvissa näkyvän uuden pannan, sillä pojan edellinen panta alkoi olemaan niin huonossa kunnossa että uusi panta oli todellakin tarpeen.
Uusi panta on Hobbyn S kokoinen sini-musta kangas panta. Panta on pehmeä, mutta silti tukeva ja siinä on soljen kohdalla hieman puolikuristavaa pantaa muistuttava pala, vaikka se on kuitenkin ihan solkipanta. Pannalla oli hintaa 7,95€ ja pantoja löytyi myös muissa väreissa ja kokoissa. Tämän pannanhan siis ostin ihan K-supermarketista.
Treeneissä tehtiin askel tehtäviä ja jatkettiin samalla myös asennoissa olemista jatkamista. Paten kanssa keksittiin myös miten saadaan yhden askeleen tehtävät sujumaan paljon paremmin. Kunhan vain villakoiran aivot saatiin matkaan, oli tehtävien suorittaminen suhteellisen nopeaa ja siistiä, mutta vielä saadaan hioa menoa siihen, että voitaisiin edes alkaa ajattelemaan kisaamista.
Pate sai myös yläpuolella olevissa kuvissa näkyvän uuden pannan, sillä pojan edellinen panta alkoi olemaan niin huonossa kunnossa että uusi panta oli todellakin tarpeen.
Uusi panta on Hobbyn S kokoinen sini-musta kangas panta. Panta on pehmeä, mutta silti tukeva ja siinä on soljen kohdalla hieman puolikuristavaa pantaa muistuttava pala, vaikka se on kuitenkin ihan solkipanta. Pannalla oli hintaa 7,95€ ja pantoja löytyi myös muissa väreissa ja kokoissa. Tämän pannanhan siis ostin ihan K-supermarketista.
lauantai 1. helmikuuta 2020
#225 - Takaisin rallykentille
Lauantaina 25.01.2020 oli aika palata takaisin treenauksen pariin Rally-Tokon merkeissä, kun päästiin vihdoin ja viimein meidänkin osalta aloittamaan treenit uudella kaudella. Kuukauden treenitauko ei kuulostanut ja tuntunut maailman parhaalta idealta, mutta kuten taas sain huomata, pienelle puudelimopille semmoinen tauko välillä joko sopii, tai sitten se ei sovi ja tällä kertaa tuollainen tauko oli ollut ihan hyvä ja pieni eläin oli todella hieno.
Yllä olevalla videolla näkyykin rata joka tehtiin treeneissä. Käytettiin tätä rataa myös malttamis treeninä, vaikka osan liikkeistä suoritinkin paljon nopeammin kuin osan.
Pate malttoi yllättävän hyvin, vaikka muutama kyltti olikin hieman malttamattomampia ja jos vain saadaan hieman lisää jaksamista mopille, voi siitä tulla hienokin kisapuudeli.
Pate malttoi yllättävän hyvin, vaikka muutama kyltti olikin hieman malttamattomampia ja jos vain saadaan hieman lisää jaksamista mopille, voi siitä tulla hienokin kisapuudeli.
perjantai 7. kesäkuuta 2019
#223 - Mustako valmentaja? & yleisä kuulumisia
Viimeisin blogipostaus on maaliskuulta ja jotenkin vain tuntuu että tää blogin kirjoittaminen on jäänyt ihan kokonaan, vaikka kirjoitettavaa olisi vaikka ja miten.
Jos nyt vaikka tehtäisiin tähänväliin tälläinen (pieni) koostepostaus ja tämän jälkeen voisikin olla hyvä alkaa päivittelemään tätä blogia taas enemmänkin, jotta muistaa sitten joskus vuosien päästäkin, että mitäs kaikkea sitä on tullut tehtyä tuon pörriäisen kanssa.
Huhtikuu meni treenitauolla ja ihan hirveästi ei taidettu tehdä edes omatoimisesti mitään tuon pörrön kanssa, vaikka oikeasti se vaatisi paljon enemmän treeniä, mutta jotenkin en vain saa itseäni treenaamaan tuon doggon kanssa vaikka pienellä treenillä saataisiin meidän kisavalmiutta paremmaksi.
Toukokuussa sitten aloiteltiinkin uudelleen rallyilyt ja meidän treenit menee todella tasaisesti ja tuntuu että tuo pörriäinen vaan paranee treeni treeniltä ja meno vain tasaistuu ja saadaan hommaa toimimaan paljon paremmin, sekä itsekkin opin paremmin ohjaamaan spanieliani.
Tällä treenikaudella ollaan myös onnistuttu ratkomaan ongelmia ja saatiin Paten poikittaminen istumisissa niinkin pienellä asialla, kuin käskyn vaihdolla. Aiemmin ollaan käytetty istumisissa ihan perus "Istu" käskyä, mutta koska se on yleisesti käytössä oleva käsky niin istumiset olivat mitä olivat ja nyt kun vaihdettiin istumatehtäviin käskyksi "Sivu" joka meillä on käytössä perusasennossa, istuu Pate paljon suoremmassa ja paremmin, jolloin tehtävien suorittaminen on helpompaa ja siistimpää.
Myös maahanmeno ja siellä pysyminen on alkanut olemaan paremmalla mallilla, vaikkakin se vaatii paljon treeniä edelleen, mutta hiljaa hyvä tulee ja nyt pitääkin vain toivoa että me saataisiin ryhmäpaikka myös kesäkauden loppupuolelle, tai sitten pitää hankkia vapaaharkka oikeus, jotta päästäisiin pitämään treenit yllä ja mahdollisesti jossain vaiheessa myös kokeisiin kokeilemaan onneamme.
Ryhmäpaikasta puheen ollen, kuten varmasti otsikostakin sai selville, hain Lakken valmentajaksi Rally-tokon puolelle nyt kesän toiselle puoliskolle ja nyt vain jännitetäänkin että tuleeko mulle ryhmää, vai jäädäänkö vielä nuolemaan näppejään oman ryhmän suhteen.
Oman ryhmän saaminen jännittää tällä hetkellä jonkin verran, sillä en ole ennemmin vetänyt omaa ryhmää, joten en yhtään tiedä että miten homma sujuisi, mutta kunhan vain menee rauhassa ja kylttiä kerrallaan, niin eikähän se siitä ala sujumaan ja onneksi meidän seurasta varmasti löytyy monta auttavaa ihmistä jos jotain ongelmaa tulee ja ainahan sitä voi googlailla tietoa ja katsella youtube videoita jos meinaa mennä sormi suuhun.
Jos nyt vaikka tehtäisiin tähänväliin tälläinen (pieni) koostepostaus ja tämän jälkeen voisikin olla hyvä alkaa päivittelemään tätä blogia taas enemmänkin, jotta muistaa sitten joskus vuosien päästäkin, että mitäs kaikkea sitä on tullut tehtyä tuon pörriäisen kanssa.
Huhtikuu meni treenitauolla ja ihan hirveästi ei taidettu tehdä edes omatoimisesti mitään tuon pörrön kanssa, vaikka oikeasti se vaatisi paljon enemmän treeniä, mutta jotenkin en vain saa itseäni treenaamaan tuon doggon kanssa vaikka pienellä treenillä saataisiin meidän kisavalmiutta paremmaksi.
Toukokuussa sitten aloiteltiinkin uudelleen rallyilyt ja meidän treenit menee todella tasaisesti ja tuntuu että tuo pörriäinen vaan paranee treeni treeniltä ja meno vain tasaistuu ja saadaan hommaa toimimaan paljon paremmin, sekä itsekkin opin paremmin ohjaamaan spanieliani.
Tällä treenikaudella ollaan myös onnistuttu ratkomaan ongelmia ja saatiin Paten poikittaminen istumisissa niinkin pienellä asialla, kuin käskyn vaihdolla. Aiemmin ollaan käytetty istumisissa ihan perus "Istu" käskyä, mutta koska se on yleisesti käytössä oleva käsky niin istumiset olivat mitä olivat ja nyt kun vaihdettiin istumatehtäviin käskyksi "Sivu" joka meillä on käytössä perusasennossa, istuu Pate paljon suoremmassa ja paremmin, jolloin tehtävien suorittaminen on helpompaa ja siistimpää.
Myös maahanmeno ja siellä pysyminen on alkanut olemaan paremmalla mallilla, vaikkakin se vaatii paljon treeniä edelleen, mutta hiljaa hyvä tulee ja nyt pitääkin vain toivoa että me saataisiin ryhmäpaikka myös kesäkauden loppupuolelle, tai sitten pitää hankkia vapaaharkka oikeus, jotta päästäisiin pitämään treenit yllä ja mahdollisesti jossain vaiheessa myös kokeisiin kokeilemaan onneamme.
Ryhmäpaikasta puheen ollen, kuten varmasti otsikostakin sai selville, hain Lakken valmentajaksi Rally-tokon puolelle nyt kesän toiselle puoliskolle ja nyt vain jännitetäänkin että tuleeko mulle ryhmää, vai jäädäänkö vielä nuolemaan näppejään oman ryhmän suhteen.
Oman ryhmän saaminen jännittää tällä hetkellä jonkin verran, sillä en ole ennemmin vetänyt omaa ryhmää, joten en yhtään tiedä että miten homma sujuisi, mutta kunhan vain menee rauhassa ja kylttiä kerrallaan, niin eikähän se siitä ala sujumaan ja onneksi meidän seurasta varmasti löytyy monta auttavaa ihmistä jos jotain ongelmaa tulee ja ainahan sitä voi googlailla tietoa ja katsella youtube videoita jos meinaa mennä sormi suuhun.
tiistai 26. maaliskuuta 2019
#222 - Käskyt hukassa ja takapään käyttö hallussa
Meidän kauden toiseksi viimeiset treenit osuivat sunnuntaille 17.3.19.
Treeneissä tehtiin puolenvaihteluita ja mukana oli tällä kertaa myös aikoinaan aksassa tutuksi tulleet putki ja muutama hyppy. Putki ja hypyt olivat juuri sen verran sopivasti lähellä toisiaan, jotta tiesin olevan liiankin hyvän mahdollisuuden siihen, että eräs nimeltä mainitsematon yli innokas spanieliristeytys voisi irrota väärään suuntaan todella herkästi, varsinkin kun itse jouduin muistamaan pitämään ohjauslinjani hieman oikealle kääntyneenä, sen sijaan että olisin ohjannut suoraan.
Kuitenkin yllätyksekseni tilanne oli täysin päinvastainen, sillä P ei irronnut sitten millään. Tämä oli todella mielenkiintoista, sillä putket ovat olleet meille jossain vaiheessa semmoisiakin magneetteja, että ei paremmasta väliä. Kuitenkin loppupeleissä koira tajusi mitä käsky "putkeen!" meinaa ja koira lähti oikeille poluille. Joko moodi oli vain hieman väärä tai sitten mutkaputki toimi hyvänä jarruna, mutta Paten sai helposti napattua putkelta takaisin seuruuseen eikä koira ollut jo toisessa päässä hallia, mikä olisi voinut olla meidän kohdalla ihan mahdollinenkin vaihtoehto.
Seuraaminen oli tällä kertaa paljon parempaa kuin mitä se on ollut aiemmissa treeneissä ja jollain tapaa mitä on koiransa tekemistä nähnyt ohjaajan näkökulmasta, tuntuu että sen tekeminen paranee joka kerta kun treenit ovat säännöllisesti. Tai ainakin siltä se itsestä tuntuu että tauon jälkeen ensimmäinen treenikerta on suorastaan apinoimista ja siitä seuraavat mennään vielä hieman pönttomoodissa, kunnes treeneistä kolme alkaen homma taas sujuu ja koiran meno on paljon parempaa.
Näissä treeneissä meidän ongelmaksi muodostui yllättäen kepit, jotka olivat hallin laidalla. Tästä vähän yllätyin, mutta omapa oli mokani, kun en tajunnut tätä ajatella tarpeeksi ajoissa ja pitää koiraa paremmassa kontrollissa.
Toinen puoli radasta mentiin vasemmalla ohjaten ja toinen puoli oikealla, sillä treenin teemana oli puolen vaihdokset. Vaikka ei olla hirveästi Paten kanssa treenailtu seuraamista molemmilla puolilla, tekee se kaunista seuruuta molemmilla puolilla. Meidän kompastuskivenä onkin tällä hetkellä se, kun koiran pitäisi istua viereeni perusasentoon, jotta sen saa myös pysymään siellä.
Tällä kertaa se esitteli aika kaunista takapään käyttöä, sillä se pomppasi samalla sekuntilla palkkauksen jälkeen istumaan vinottain eteeni, niin että sillä oli mahdollisuus nähdä minut paremmin. En sitten tiedä että johtuuko se siitä että koiruus on edelleen kunnon moppi, vai loppuiko sen ajatustoiminta vain lopunkin, mutta tämmöistä hän harrasteli.
Yksi kompastuskivi oli myös sarjahyppy, sillä jouduin käymään ihan reilusti merkkaamassa viimeisen esteen sekä varmaan olisi täytynyt vielä hieman jarruttaakkin koiraa, jotta sen olisi saanut kontrolliin nopeammin ja olisi päässyt yhtä matkaa maaliin.
Onneksi tuommoiset kyltit ovat tulossa vasta korkeammissa luokissa, joten meillä on hyvin aikaa treenata ne kuntoon.
Tällä viikolla edessä olisi meidän talvikauden viimeiset treenit, ennen kuin saadaan tieto siitä jotta mahduttiinko mihinkään ryhmään kesäkaudelle.
Treeneissä tehtiin puolenvaihteluita ja mukana oli tällä kertaa myös aikoinaan aksassa tutuksi tulleet putki ja muutama hyppy. Putki ja hypyt olivat juuri sen verran sopivasti lähellä toisiaan, jotta tiesin olevan liiankin hyvän mahdollisuuden siihen, että eräs nimeltä mainitsematon yli innokas spanieliristeytys voisi irrota väärään suuntaan todella herkästi, varsinkin kun itse jouduin muistamaan pitämään ohjauslinjani hieman oikealle kääntyneenä, sen sijaan että olisin ohjannut suoraan.
Kuitenkin yllätyksekseni tilanne oli täysin päinvastainen, sillä P ei irronnut sitten millään. Tämä oli todella mielenkiintoista, sillä putket ovat olleet meille jossain vaiheessa semmoisiakin magneetteja, että ei paremmasta väliä. Kuitenkin loppupeleissä koira tajusi mitä käsky "putkeen!" meinaa ja koira lähti oikeille poluille. Joko moodi oli vain hieman väärä tai sitten mutkaputki toimi hyvänä jarruna, mutta Paten sai helposti napattua putkelta takaisin seuruuseen eikä koira ollut jo toisessa päässä hallia, mikä olisi voinut olla meidän kohdalla ihan mahdollinenkin vaihtoehto.
Seuraaminen oli tällä kertaa paljon parempaa kuin mitä se on ollut aiemmissa treeneissä ja jollain tapaa mitä on koiransa tekemistä nähnyt ohjaajan näkökulmasta, tuntuu että sen tekeminen paranee joka kerta kun treenit ovat säännöllisesti. Tai ainakin siltä se itsestä tuntuu että tauon jälkeen ensimmäinen treenikerta on suorastaan apinoimista ja siitä seuraavat mennään vielä hieman pönttomoodissa, kunnes treeneistä kolme alkaen homma taas sujuu ja koiran meno on paljon parempaa.
Näissä treeneissä meidän ongelmaksi muodostui yllättäen kepit, jotka olivat hallin laidalla. Tästä vähän yllätyin, mutta omapa oli mokani, kun en tajunnut tätä ajatella tarpeeksi ajoissa ja pitää koiraa paremmassa kontrollissa.
Toinen puoli radasta mentiin vasemmalla ohjaten ja toinen puoli oikealla, sillä treenin teemana oli puolen vaihdokset. Vaikka ei olla hirveästi Paten kanssa treenailtu seuraamista molemmilla puolilla, tekee se kaunista seuruuta molemmilla puolilla. Meidän kompastuskivenä onkin tällä hetkellä se, kun koiran pitäisi istua viereeni perusasentoon, jotta sen saa myös pysymään siellä.
Tällä kertaa se esitteli aika kaunista takapään käyttöä, sillä se pomppasi samalla sekuntilla palkkauksen jälkeen istumaan vinottain eteeni, niin että sillä oli mahdollisuus nähdä minut paremmin. En sitten tiedä että johtuuko se siitä että koiruus on edelleen kunnon moppi, vai loppuiko sen ajatustoiminta vain lopunkin, mutta tämmöistä hän harrasteli.
Yksi kompastuskivi oli myös sarjahyppy, sillä jouduin käymään ihan reilusti merkkaamassa viimeisen esteen sekä varmaan olisi täytynyt vielä hieman jarruttaakkin koiraa, jotta sen olisi saanut kontrolliin nopeammin ja olisi päässyt yhtä matkaa maaliin.
Onneksi tuommoiset kyltit ovat tulossa vasta korkeammissa luokissa, joten meillä on hyvin aikaa treenata ne kuntoon.
Tällä viikolla edessä olisi meidän talvikauden viimeiset treenit, ennen kuin saadaan tieto siitä jotta mahduttiinko mihinkään ryhmään kesäkaudelle.
keskiviikko 13. maaliskuuta 2019
#221 Takapään käyttöä ja aivot peliin
Sunnuntaina suunnattiin taas treeneihin ja tällä kerralla meillä oli teemana takapään käyttöä.
Näihin treeneihin lähtiessä fiilis oli hieman parempi, sillä vaikka treenejä meni peruutukseen useammat, oli viime viikon aivottomien treenien jälkeen semmoinen fiilis, että tällä kertaa spanielini saattaisi olla paremmin kulolla ja näin onneksi olikin.
Ennen kuin siirryttiin tekemään kokonaista rataa, tehtiin Paten kanssa ihan vain kuivaharjoittelua takapään käytöstä ja pienen erheen ja yrityksen kautta saatiinkin koira käyttämään jonkin verran takapäätään, vaikka kuski ei ollut koko ajan ihan tilanteen tasalla.
Seuraavalla kierroksella siirryttiinkin jo radalle ja koska koira oli hieman paremmin kuulolla, vaadin siltä jonkin verran aktiivisemmin kontaktia ja seuraamista, joka sujui näissä treeneissä kivasti ja varmasti, kunhan vain saadaan vielä treenejä aktiivisemmaksi ja vaatimustasoa nostettua niin seuraaminen paranee paranemistaan.
Tehtävät menivät myös ihan ok, istumiset tuppaavat tulemaan hieman liian nopeasti meidän kohdalla, joten niitä pitäisi kanssa treenailla varmaankin niin, että käsky tulisi jo askelta tai puolikasta ennen kylttiä, jos suoritus olisi silloin oikealla paikalla.
Näihin treeneihin lähtiessä fiilis oli hieman parempi, sillä vaikka treenejä meni peruutukseen useammat, oli viime viikon aivottomien treenien jälkeen semmoinen fiilis, että tällä kertaa spanielini saattaisi olla paremmin kulolla ja näin onneksi olikin.
Ennen kuin siirryttiin tekemään kokonaista rataa, tehtiin Paten kanssa ihan vain kuivaharjoittelua takapään käytöstä ja pienen erheen ja yrityksen kautta saatiinkin koira käyttämään jonkin verran takapäätään, vaikka kuski ei ollut koko ajan ihan tilanteen tasalla.
Seuraavalla kierroksella siirryttiinkin jo radalle ja koska koira oli hieman paremmin kuulolla, vaadin siltä jonkin verran aktiivisemmin kontaktia ja seuraamista, joka sujui näissä treeneissä kivasti ja varmasti, kunhan vain saadaan vielä treenejä aktiivisemmaksi ja vaatimustasoa nostettua niin seuraaminen paranee paranemistaan.
Tehtävät menivät myös ihan ok, istumiset tuppaavat tulemaan hieman liian nopeasti meidän kohdalla, joten niitä pitäisi kanssa treenailla varmaankin niin, että käsky tulisi jo askelta tai puolikasta ennen kylttiä, jos suoritus olisi silloin oikealla paikalla.
270 ja 230 käännökset suoritettiin meidän kohdalla vetämällä koira nenästä namin kanssa käännökseen joka toimi hyvin ja saatiinkin ihan kivoja suorituksia, vaikkakin koira karkasi välillä jonnekkin omaan suuntaansa, jolloin vain palasin muutaman askeleen taakseppäin ja otin koiran uudelleen seuruuseen ja saavuttiin kyltille uuteen yritykseen.
Koska meitä oli vain kaksi koirakkoa näissä treeneissä, kerkesimme ottamaan Paten kanssa vielä kolmannen kierroksen, joka tällä kertaa tehtiin niin, että koira joutuikin seuraamaan oikealla.
Saatiin kehuja meidän oikealla seuraamisesta ja että meidän pitäisi kuulemma siirtyä suoraan korkeampiin luokkiin, mutta jos nyt kuitenkin haettaisiin ne tulokset sieltä ALO:sta ja AVO:sta ennen niitä hullutuksia : D
Rata sujui oikealle seuratessa hyvin ja tällä pätkällä jätettiin kyltti seitsemän suorittamatta.
Hyvin menneiden treenien jälkeen motivaatio nousi taas kerran ja toivottavasti tästä jatketaan edelleen paranevaan suuntaan.
sunnuntai 3. maaliskuuta 2019
#220 Privaatti treenit
Meillä oli muutama viikko taukoa treeneistä, sillä olin itse ainut joka olisi päässyt joka viikko paikalle, joten katsottiin paremmaksi siirtää treenit aina viikon eteenpäin, kunnes eilen viimeinkin päästiin taas treenaamisen makuun. Oltiin ainoita jotka pääsi paikalle heti treenien alettua, joten saatiinkin spanielin kanssa privaatti treeniaikaa ennen kuin muut saapuivat paikalle ja meidän oli valitettavasti pakko lähteä kotiin.
Tällä kertaa treenattiin ihan oikealla puolella meidän hallissa ja voi että kun nenä taas vei pientä spanielia...
Teemana oli asennon vaihtelu ja meillä oli kylttejä ihan ALO:sta VOI:hin ja taisi olla myös yksi MES luokan kylttikin.
Ensimmäinen tehtävä kyltti oli istu - askel & istu - kaksi askelta & istu - kolme askelta & istu. Simppeli kyltti mutta niin pirun vaativa silloin kun koira ei ota mitään kontaktia ohjaajaan... Pelkälle lähtökyltille jouduttiin jo tekemään sen verran töitä että oltaisiin samassa ajassa suoritettu varmaan parikin kylttiä radalta. Kuitenkin jossain vaiheessa korvat alkoivat pelaamaan sen verran, että saatiin jonkinlainen perusasento, joka oli kyllä kaukana siitä mitä ollaan Paten kanssa treenattu, mutta en tällä kertaa viitsinyt sitten vaatia enempää, kuin sen, että koira istuisi suhteellisen suorassa ja hakisi edes sekuntiksi kontaktin, sillä muuten ei oltaisi varmaankaan tehty mitään koko treenien aikana.
Saatiin myös jonkinlaista seuruuksi luokiteltavaa liikkumista esiin lähdön ja ensimmäisen kyltin välillä, jonka jälkeen pakka taas hajosikin koiralta kokonaan ja mitkään käskyt eivät menneet lävitse ensimmäisen kolmen kerran aikana... Kuitenkin kun tehtiin muutaman kyltin pätkää useammalla toistolla ja lopuksi hinkattiin myös tätä kylttiä, saatiin koirasta irti hieman nopeampi suoritus, vaikkakin suoritus paikka oli ihan päin prinkkalaa.
Suorituspaikkojen ja asentojen pariin on tarkoitus kyllä palata myöhemmin, mutta tällä kertaa tiesin jo ennen kun treeneihin lähdettiin että hommasta ei tulisi mitään, joten en sen vuoksi viitsinyt ruveta hinkkaamaan niitä hirveästi vaan säästän sen ensi kerralle, jolloin koiran ajattelisi olevan enemmän kuulolla jolloin treenillä on toivottavasti myös jonkinlainen haluttu lopputulos.
Radan toinen suorituskyltti oli perus istu ja sen jälkeen tuli istu-maahan kyltti. Tuo seuraava istuminen tuli hieman yllättäen varmaan myöskin sen takia, että Pate ei pysynyt kuulolla oikeastaan ollenkaan, mutta kuitenkin koiran sai jollain tavalla istumaan.
Istu-maaahan kyltti sujui sitten hieman paremmin, mutta siinä että koira pysyisi makaamassa, vaikka itse suoristuisinkin seisomaan, pitää tehdä paaaaaaaaljon treeniä, tai kehitellä jokin yhdistelmäkäsky, sillä tällä hetkellä joudun antamaan käskyt maahan ja paikka, jotta pääsen suoristumaan ilman että Pate nousee suoraan itse seisomaan. Tietenkin meidän maahan käsky on muutenkin hieman huonolla mallilla joten sitä pitäisi treenata paljon enemmän ja toivon mukaan se samalla alkaisi myös kasvattamaan maassa olon kestoa, joten ehkä vuoden lopussa mulla on hieno pieni rally-toko cockapoo.
Tällä kertaa treenattiin ihan oikealla puolella meidän hallissa ja voi että kun nenä taas vei pientä spanielia...
Teemana oli asennon vaihtelu ja meillä oli kylttejä ihan ALO:sta VOI:hin ja taisi olla myös yksi MES luokan kylttikin.
Ensimmäinen tehtävä kyltti oli istu - askel & istu - kaksi askelta & istu - kolme askelta & istu. Simppeli kyltti mutta niin pirun vaativa silloin kun koira ei ota mitään kontaktia ohjaajaan... Pelkälle lähtökyltille jouduttiin jo tekemään sen verran töitä että oltaisiin samassa ajassa suoritettu varmaan parikin kylttiä radalta. Kuitenkin jossain vaiheessa korvat alkoivat pelaamaan sen verran, että saatiin jonkinlainen perusasento, joka oli kyllä kaukana siitä mitä ollaan Paten kanssa treenattu, mutta en tällä kertaa viitsinyt sitten vaatia enempää, kuin sen, että koira istuisi suhteellisen suorassa ja hakisi edes sekuntiksi kontaktin, sillä muuten ei oltaisi varmaankaan tehty mitään koko treenien aikana.
Saatiin myös jonkinlaista seuruuksi luokiteltavaa liikkumista esiin lähdön ja ensimmäisen kyltin välillä, jonka jälkeen pakka taas hajosikin koiralta kokonaan ja mitkään käskyt eivät menneet lävitse ensimmäisen kolmen kerran aikana... Kuitenkin kun tehtiin muutaman kyltin pätkää useammalla toistolla ja lopuksi hinkattiin myös tätä kylttiä, saatiin koirasta irti hieman nopeampi suoritus, vaikkakin suoritus paikka oli ihan päin prinkkalaa.
Suorituspaikkojen ja asentojen pariin on tarkoitus kyllä palata myöhemmin, mutta tällä kertaa tiesin jo ennen kun treeneihin lähdettiin että hommasta ei tulisi mitään, joten en sen vuoksi viitsinyt ruveta hinkkaamaan niitä hirveästi vaan säästän sen ensi kerralle, jolloin koiran ajattelisi olevan enemmän kuulolla jolloin treenillä on toivottavasti myös jonkinlainen haluttu lopputulos.
Radan toinen suorituskyltti oli perus istu ja sen jälkeen tuli istu-maahan kyltti. Tuo seuraava istuminen tuli hieman yllättäen varmaan myöskin sen takia, että Pate ei pysynyt kuulolla oikeastaan ollenkaan, mutta kuitenkin koiran sai jollain tavalla istumaan.
Istu-maaahan kyltti sujui sitten hieman paremmin, mutta siinä että koira pysyisi makaamassa, vaikka itse suoristuisinkin seisomaan, pitää tehdä paaaaaaaaljon treeniä, tai kehitellä jokin yhdistelmäkäsky, sillä tällä hetkellä joudun antamaan käskyt maahan ja paikka, jotta pääsen suoristumaan ilman että Pate nousee suoraan itse seisomaan. Tietenkin meidän maahan käsky on muutenkin hieman huonolla mallilla joten sitä pitäisi treenata paljon enemmän ja toivon mukaan se samalla alkaisi myös kasvattamaan maassa olon kestoa, joten ehkä vuoden lopussa mulla on hieno pieni rally-toko cockapoo.
keskiviikko 13. helmikuuta 2019
#219 - Spanielin muisti palaa pätkissä
Viime sunnuntain rallytreenien teemana oli seuruu ja tehtiinkin vähän muokattua BH kokeen kaaviota.
Ohjaaja oli taas sitä mieltä että mennään vain kylttiä kerrallaan, mutta kuitenkin loppupeleissä käytiinkin taas koko rata lävitse ja voi pojat miten nätisti pieni villakoiraeläin tekikään seuruuta pätkissä. Kontaktin pitäminen ei ole vielä ihan hallussa, mutta mitään toko kokeeseen riittävää suoritusta ei toisaalta haetakkaan, mutta hieman se saisi olla vielä tiiviimpä ja parempaa.
Kuitenkin nyt kun koira näyttää että sieltä alkaa taas nätti seuruu löytymään on sitä helpompi alkaa taas vaatimaankin ja toivon mukaan saataisiin se hieman vielä tiiviimmäksi kurssin aikana. Välillä myös seuruu karkasi täysin siihen että koira lähtee juoksemaan eteeni, tai sitten se vain poikittaa edessäni, mutta tällöin palautin Paten perusasentoon ja aloitettiin uudella seuruu käskyllä tehtävän suorittaminen, jolloin seuruu oli taas paljon nätimpää.
Tempon muutokset (juosten, hiljempaa, normaalivauhti) olivat haastavia, sekä istuminen, mutta nekin saatiin sujumaan, vaikka niitä ei nyt niin paljoa hinkattukaan.
Viimeinen rata jouduttiin menemään täysin improvisoidulla pallopalkkauksella, sillä eräs nimeltä mainitsematon ei ollut varautunut yhtä namipussia isommalla määrällä nameja, joten meidän namit loppui ihan kesken, sillä tällä treenikerralla palkkaamista varmastikkin sai tehdä.
Tämän viikon treenejä odotetaankin innolla ja pienenä hulluna haaveena olisi mahdollisesti ilmoitella meidät ensi kuun lopussa olevaan Lakken Rally-toko Cup:in mölli ALO luokkaan, mutta katsellaan nyt vielä muutamat treenit että miten tämä lähtee sujumaan ja saataisiinko hommaa sille mallille että meidän olisi kannattavaa käydä kokeilemassa millaista tulosta me saataisiin kisoista, vaikkakin kisatilanne tarjoaa oikeastaan vain hyvää ratatreeniä, joten voipi olla jotta me käydään yksi rata tassuttelemassa lävitse.
Ohjaaja oli taas sitä mieltä että mennään vain kylttiä kerrallaan, mutta kuitenkin loppupeleissä käytiinkin taas koko rata lävitse ja voi pojat miten nätisti pieni villakoiraeläin tekikään seuruuta pätkissä. Kontaktin pitäminen ei ole vielä ihan hallussa, mutta mitään toko kokeeseen riittävää suoritusta ei toisaalta haetakkaan, mutta hieman se saisi olla vielä tiiviimpä ja parempaa.
Kuitenkin nyt kun koira näyttää että sieltä alkaa taas nätti seuruu löytymään on sitä helpompi alkaa taas vaatimaankin ja toivon mukaan saataisiin se hieman vielä tiiviimmäksi kurssin aikana. Välillä myös seuruu karkasi täysin siihen että koira lähtee juoksemaan eteeni, tai sitten se vain poikittaa edessäni, mutta tällöin palautin Paten perusasentoon ja aloitettiin uudella seuruu käskyllä tehtävän suorittaminen, jolloin seuruu oli taas paljon nätimpää.
Tempon muutokset (juosten, hiljempaa, normaalivauhti) olivat haastavia, sekä istuminen, mutta nekin saatiin sujumaan, vaikka niitä ei nyt niin paljoa hinkattukaan.
Viimeinen rata jouduttiin menemään täysin improvisoidulla pallopalkkauksella, sillä eräs nimeltä mainitsematon ei ollut varautunut yhtä namipussia isommalla määrällä nameja, joten meidän namit loppui ihan kesken, sillä tällä treenikerralla palkkaamista varmastikkin sai tehdä.
Tämän viikon treenejä odotetaankin innolla ja pienenä hulluna haaveena olisi mahdollisesti ilmoitella meidät ensi kuun lopussa olevaan Lakken Rally-toko Cup:in mölli ALO luokkaan, mutta katsellaan nyt vielä muutamat treenit että miten tämä lähtee sujumaan ja saataisiinko hommaa sille mallille että meidän olisi kannattavaa käydä kokeilemassa millaista tulosta me saataisiin kisoista, vaikkakin kisatilanne tarjoaa oikeastaan vain hyvää ratatreeniä, joten voipi olla jotta me käydään yksi rata tassuttelemassa lävitse.
tiistai 5. helmikuuta 2019
#218 - Jotain hyvää jotain huonoa
Viime sunnuntaina päästiin viimein Paten kanssa ensimmäisen kerran treeneihin ja pakko on sanoa, että ohjaajan odotukset eivät olleet korkealla sen suhteen että saataisiin mitään aikaan koko treeneissä.
Tehtiin treeneissä edeltävän päivän ALO:n kisarataa joka oli mukava ja helppo, vaikka hieman joutuikin miettimään että muistaako sitä että miten kylttejä suoritellaankaan.
Alkuperäisenä ajatuksena oli tehdä rataa alkuun vain kolmen kyltin pätkässä, mutta jossain vaiheessa huomasinkin että mentiinkin koko rata heti ensimmäisellä kerralla lävitse.
Koska kyseessä oli vain alokasluokan rata, ei kyltit olleet mitään vaikeita, vaikkakin mukana oli tuo yksi uusi kyltti (istu-askel,seiso-2askelta,istu-3askelta,maahan)
Koska meille treenitilanne on taas vaihteeksi ihan tuntematon käsite, sekä uusi halli ei pieni spanieli edes näyttänyt siltä, että siitä olisi mahdollista saada mitään pätkää seuruuta irti. Kontaktia tuo pörrökasa haki silloin tällöin mikä oli jo jotain ja joillain kylteillä jopa käskytkin menivät perille ja mm. maahan meno, mikä on meillä hankalaa ankaran treenin puutteesta, saatiin siihen malliin että apukäskyn avulla pääsin suoristamaan itseni, ennen kuin pieni villaeläin oli jo pystyssä ja menossa johonkin omaan suuntaansa.
Kaikkiaan treeneistä jäi ihan positiivinen fiilis ja kunhan päästään jatkamaan treenailuja olisi tarkoitus päivitellä että miten ne sujuvat ja katsoa että uskaltaisiko sitä jo ensi kesälle tai syksylle alkaa miettimään kokeeseen lähtemistäkin.
Tehtiin treeneissä edeltävän päivän ALO:n kisarataa joka oli mukava ja helppo, vaikka hieman joutuikin miettimään että muistaako sitä että miten kylttejä suoritellaankaan.
Koska kyseessä oli vain alokasluokan rata, ei kyltit olleet mitään vaikeita, vaikkakin mukana oli tuo yksi uusi kyltti (istu-askel,seiso-2askelta,istu-3askelta,maahan)
Koska meille treenitilanne on taas vaihteeksi ihan tuntematon käsite, sekä uusi halli ei pieni spanieli edes näyttänyt siltä, että siitä olisi mahdollista saada mitään pätkää seuruuta irti. Kontaktia tuo pörrökasa haki silloin tällöin mikä oli jo jotain ja joillain kylteillä jopa käskytkin menivät perille ja mm. maahan meno, mikä on meillä hankalaa ankaran treenin puutteesta, saatiin siihen malliin että apukäskyn avulla pääsin suoristamaan itseni, ennen kuin pieni villaeläin oli jo pystyssä ja menossa johonkin omaan suuntaansa.
Kaikkiaan treeneistä jäi ihan positiivinen fiilis ja kunhan päästään jatkamaan treenailuja olisi tarkoitus päivitellä että miten ne sujuvat ja katsoa että uskaltaisiko sitä jo ensi kesälle tai syksylle alkaa miettimään kokeeseen lähtemistäkin.
tiistai 1. tammikuuta 2019
#217 - 2019 ja paluu treeniin
Ensivuonna päästään viimein palaamaan aktiivisen treenin pariin, sillä saatiin Paten kanssa ryhmäpaikka alkavalle kaudelle rallytokoon joten ainakin kevään ajan treenaillaan pojan kanssa aktiivisesti ja toivon mukaan myös kesälle ja syksylle saataisiin ryhmäpaikat jos vaikka viimein päästäisiin kokeeseenkin.
Haaveena olisi siis ensi vuoden aikana startata edes kerran nakkialossa tai ihan kunnon ALO luokassa pienen villakasan kanssa ja katsoa että miten meidän käy ja että olisiko meillä mitään mahdollisuutta pärjätä kisaradoilla.
Mitään huippukoirakkoahan meistä ei tule, mutta jos nyt edes vaikka rimaa hipoen saataisiin yksi tulos aikaan, niin sekin olisi jo paljon.
Treeneistä tulee varmastikkin parempaa raporttia heti kunhan vain päästään treenit aloittelemaan. Sitä ennemmin olisi kuitenkin ajatuksena jakaa jouluviikonlopulta muutama kuva mitä pienestä pörröeläimestä tuli pitkästä aikaa otettua ja toivottavasti uutta materiaalia saa reilusti uuden vuoden aikana ja kelien parantuessa kun kaikkialla ei olisi vain harmaata ja masentavaa.
Haaveena olisi siis ensi vuoden aikana startata edes kerran nakkialossa tai ihan kunnon ALO luokassa pienen villakasan kanssa ja katsoa että miten meidän käy ja että olisiko meillä mitään mahdollisuutta pärjätä kisaradoilla.
Mitään huippukoirakkoahan meistä ei tule, mutta jos nyt edes vaikka rimaa hipoen saataisiin yksi tulos aikaan, niin sekin olisi jo paljon.
Treeneistä tulee varmastikkin parempaa raporttia heti kunhan vain päästään treenit aloittelemaan. Sitä ennemmin olisi kuitenkin ajatuksena jakaa jouluviikonlopulta muutama kuva mitä pienestä pörröeläimestä tuli pitkästä aikaa otettua ja toivottavasti uutta materiaalia saa reilusti uuden vuoden aikana ja kelien parantuessa kun kaikkialla ei olisi vain harmaata ja masentavaa.
torstai 9. helmikuuta 2017
#207 - "Mitä me tehdään?"-treenit
"ei meidän kannata lähteä hallille kun oon kotona vain paripäivää ja on joulu"
"no mutta toisaalta mä kyllä haluaisin mennä treenaamaan..."
"mut viittiiks kuitenkaa mennä ku on joulu..."
"äsh, hitto kyl me mennää treenaan kerta ei tiiä et milloi pääsee seuraavaks"
Kutakuinkin tuolta kuullosti omien ajatuksieni vaihto jouluviikolla, kun mietin treeniajan varaamista hallilta lyhyelle joululomalleni.
Päädyin kuitenkin varaamaan treeniaikaa ja ihan mukavasti saatiinkin vähän treeniäkin tehtyä, vaikka taas lähdettiin hallille ilman mitään virallista ajatusta siitä että mitä meidän tulisi hallilla tehdä ja treeni suunnitelmat päätettiinkin luoda sen mukaan mitä hallilta löytyy.
Toiveissa oli, että hallilta löytyisi jokin kiva rallailurata valmiina, mutta tietenkään näin ei ollut ja jotenkin ei taas vain millään meinannut ajatus riittää siihen, että miten neljästä putkesta, A:sta, pomista ja kolmesta hypystä kasattaisiin toimiva rata, tai jokin treenipätkä.
Pienellä venkslaamisella saatiin aikaan treeniä ja aloiteltiinkin ihan vain putkirallilla, sillä jotenkin aina pitkän treenitauon jälkeen tuntuu siltä, että tuo koira ei vain pysy villoissaan hallilla, mutta aina se pääsee yllättämään sillä, että se onkin heti alusta asti ihan kunnon agiltykoiran näköinen.
Muutaman putkirallin jälkeen siirryttiin kontakteille Paten toiveesta ja saatiinkin kontaktit onnistumaan ihan hyvin, vaikka eräs proohjaaja unohti namipalkat kotiin... Kontakteja onkin ajatuksissa treenata jokaisella treenikerralla edes muutaman toiston verran, jotta ne joskus alkaisivat sujumaan paremmin.
Otettiin myös hyppyjä muutaman kerran ja niille ohjaukset onnistuivatkin yllättävän hyvin, vaikka ajattelin että en saisi millään koiraa kääntymään ohjaukseen. Myös jotain rataakin tehtiin lennosta ja saatiinkin ihan kivaa rallia aikaan.
Otettiin myös hyppyjä muutaman kerran ja niille ohjaukset onnistuivatkin yllättävän hyvin, vaikka ajattelin että en saisi millään koiraa kääntymään ohjaukseen. Myös jotain rataakin tehtiin lennosta ja saatiinkin ihan kivaa rallia aikaan.
Ensikerralla olisikin tarkoituksena jatkaa treeniä niin agilityn kuin rally-tokonkin parissa ja mahdollisesti saada jotain treenikaveria tai neuvojaa paikalle.
tiistai 20. syyskuuta 2016
#205 Pitkästä aikaa agilityä
Kotikonnuille paluun lähestyessä aloin väijymään taas aktiivisemmin LAKKE:n treenipörssiä josta nappasinkin meille treenipaikan mölli 2-3 ryhmästä.
Helpolla meitä ei päästetty, sillä ratana meillä oli kolmosluokan hyppyrata, joka tuntui alussa hieman vaativalta, mutta kunhan vain ohjaukset sai jollain tasolla toimimaan, alkoi rata sujumaan myös meiltä ykkösluokkalaisilta ihan kivasti.
 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Rata ei ihan 100% oikein ole piirroksessa, mutta jotain ideaa siitä toivottavasti saa millaisesta radasta oli kyse |
Alussa tuo alku (2-5) mietitytti, että mitenköhän sitä osaa kääntää koiransa oikein, mutta kyllä sitä vain sai pyörittyä ja hyörittyä niin, että se koirakin ohjautui sinne minne pitikin, varsinkin kun muisti vain "pökätä" kunnolla tuonne neloselle, ollen kuitenkin samalla itse jo liikkeellä.
Toinen mietintää aiheuttanut kohta oli tuo 7-8 väli, sillä en tiennyt miten Pate reagoisi valssiin keppien päässä, sillä ei olla taidettu ennemmin ottaa mitään ohjauskuvioita keppien kanssa, vaan ollaan menty aika suoraa linjaa. Kuitenkin Paten kepittely mieletila oli näissä treeneissä sellainen, että puolet kepeistä tehdää hyvin ja toinen puoli voidaankin sitten vetää lekkeriksi. Pitää kyllä palata pari askelta taakseppäin kepeissä seuraavissa treeneissä ja laittaa ohjurit takaisin, jotta saadaan koira tekemään homma rehellisesti loppuun, vaikka itse menisin toisella puolella rataa.
Ysi hypylle yritin ohjata pari kertaa liian kaukaa, josta tuloksena ohijuoksu, joista viisastuneena siirryin pari askelta lähemmäs hyppyä josta parempi ohjauslinja eteenpäin ja itse pieni baanaus hieman ennen koiraa. 12-15 väli sujui ihan ok 15-16 väli tuotti harmaita hiuksia ja jouduttiinkin muuttaa ohjausta, josta eka kerta ihan täyttä sotkua ohjaajalla, mutta loppuakohden parani.
Loppubaana saatiin myös sujumaan ihan kivasti ja radasta olisikin saanut paljon siistimmän jos ohjaajajn ajatuspakka olisi pysynyt kasassa koko treenit, mutta jonkin takia ajatuspakka alkoi rakoilemaan todella pahasti (epäonnistuneet kepit???), joten itsellä jäi huono maku treeneistä, mutta karvakaverilla oli ainakin kivaa joten toisen puolesta treenit meni hyvin.
Muutenkin treenien kohdalla oli teknisiä ongelmia, sillä muuttaessani onnistuin kadottamaan treenireppuni jossa majailee speedcrossit sekä treenitasku kera kaikkien namien sekä palkkapallojen, joten ennen treenejä jouduin kasaamaan pikaisesti meille kaikista satunnaisista vanhoista treenikamoista jonkinlaisen treenisetin.
lauantai 27. elokuuta 2016
#203 Vastauksia
Ilmeisesti asustelet Etelä-Pohjanmaan alueella. Millainen paikka se on koirien kanssa harrastaa? Onko hyviä mahdollisuuksia harrastamiseen (agilityn kannalta ja jos tiedät muista lajeista)?
Etelä-Pohjanmaa on mielestäni ihan hyvä paikka harrastaa koirien kanssa. Koko maakunnan harrastetarjonnasta minulla ei ole kunnollista tietoa, mutta ainakin lähikunnat (Lapua, Seinäjoki, Kauhava) tarjoavat hyvät treenimahdollisuudet.
Jokaisen paikkakunnan seura tarjoaa agilitykoulutusta ja mm. omalta seuraltani eli LAKKE:lta löytyy kaksi hyvää kesäkenttää sekä talvihalli. Myös naapuriseuroissa on mahdollisuus treenata halli- ja kenttä olosuhteissa.
Kaikkia mahdollisia lisälajeja en tiedä agilityn lisäksi, mutta ainakin rallytokoa, doboa, frisbeetä ja tokoa on mahdollisuus harrastaa. Lapualla on myös palveluskoiraseura, joten myös palveluskoirajuttuja onnistuu treenata.
Etelä-Pohjanmaa on mielestäni ihan hyvä paikka harrastaa koirien kanssa. Koko maakunnan harrastetarjonnasta minulla ei ole kunnollista tietoa, mutta ainakin lähikunnat (Lapua, Seinäjoki, Kauhava) tarjoavat hyvät treenimahdollisuudet.
Jokaisen paikkakunnan seura tarjoaa agilitykoulutusta ja mm. omalta seuraltani eli LAKKE:lta löytyy kaksi hyvää kesäkenttää sekä talvihalli. Myös naapuriseuroissa on mahdollisuus treenata halli- ja kenttä olosuhteissa.
Kaikkia mahdollisia lisälajeja en tiedä agilityn lisäksi, mutta ainakin rallytokoa, doboa, frisbeetä ja tokoa on mahdollisuus harrastaa. Lapualla on myös palveluskoiraseura, joten myös palveluskoirajuttuja onnistuu treenata.
lauantai 4. kesäkuuta 2016
#197 Matka kisakentille
1. Mistä se homma sitten lähti?
Olin jo useamman vuoden halunnut koiraa ennen kuin 2013 hankittiin sitten Pate. Tiesin jo silloin että haluan harrastekoiran ja että ainakin kokeiltaisiin agilityä joka minua kiinnosti jo silloin kun olin erään tuttuni agilitytreenejä käynyt seuraamassa. Kun oma pentu oli kasvamassa, oltiin jo askeleen lähempänä agilitykenttiä.
2. Mitä sitten?
Kun pentu oli kasvamassa aloin seuraamaan paria eri seuraa ja odottamaan mahdollisia pentu- tai alkeiskursseja. Käytiinkin lokakuussa 2013 pentukurssilla ja helmikuussa 2014 aloitettiin pentuagility kurssilla. Kesällä 2014 siirryttiin sitten alkeiskurssille ja jatkettiin agilityn opiskelua. Toukokuussa 2015 aloitettiin alkeiskurssi LAKKE:lla ja siitä siirryttiin sitten Mölli-Mölli 1 ryhmään josta mölli 1-2 kautta mölli 3-kisaavat ryhmään.
3. Treenit mallilla, mitä muuta?
Kun treenejä ollaan saatu alle päästiin viime vuonna aloittamaan kisaaminen supermölleissä ja syksyllä myös mölliluokissa. Kun jonkin verta kokemusta haettiin epiksistä ja treenit saatiin hyvälle mallille, ilmoittelin Paten ensimmäiseen viralliseen starttin.
4. Rekisteröinti suoritettu, treenit tehtynä & ilmoittautuminen lähetetty
Sitten vain odotellaan kisapäivää ja toivotaan parasta sekä tarkastetaan 10000000 kertaa että kaikki on varmasti hankittuna ja valmiina. Ja tietenki treenataan samalla yhtä aktiivisesti kuin ennenkin.
Sitten vain odotellaan kisapäivää ja toivotaan parasta sekä tarkastetaan 10000000 kertaa että kaikki on varmasti hankittuna ja valmiina. Ja tietenki treenataan samalla yhtä aktiivisesti kuin ennenkin.
lauantai 28. toukokuuta 2016
#196 Oivalluksia ja rallytokoilua
Tiistaina (24.5) suunnattiin taas kentälle ohjattujen treenien pariin. Ratana meillä oli haastetta antava mutta perustekniikoilla suoritettava rata.
Kepeille ohjaus oli taas alussa hakusessa, mutta kunhan vain itse tajusin ottaa mukaan jarrun, saatiin kepit menemään hyvällä mallilla ja voi että miten hienosti mun pieni kepit tekeekään!
Kutosputkeen Pate irtosi ilman mitään epäröintiä ja jollain ilveellä osasin itsekkin olla niin ajoissa, että kerkesin kutos seiskaväliin tehdä rauhassa valssin. Kasille olisi voinut tehdä saksalaisen, mutta jotenkin mun ajatus päätti lakata toimimasta juuri tuolloin, joten ei päästy lähellekkään sitä miltä saksalainen olisi pitänyt olla.
Toisella kierroksella jatkettiinkin sitten loppupätkä eli 10-22. Puomi ja A jätettiin pelistä heti aluksi pois, sillä Paten kanssa joudutaan rakentamaan meille uudelleen kontaktit, joten ei ole mitään järkeä ottaa esteitä nyt kokonaan, kun koira on unohtanut koko esteet.
16-18 väli meni mallikkaasti kiitos viime viikon treenin. 19 esteen jälkeen kuski unohti radan joten stoppasin homman siihen ja otettiin uusi yritys. Nyt loppukin sujui jo mallikkaammin ja kun saatiin vielä oma ohjaus kuntoon, sujui loppu vieläkin paremmin ja päästiinkin odottelemaan seuraavan viikon treenejä.
Torstaina (26.5) suunnattiin rallyn korvaaviin treeneihin.
Perjantaina (27.5) olikin sitten meidän normaalit viikkotreenit rallytokon parissa.
tiistai 24. toukokuuta 2016
#195 Kun ei voi vaan osata
Sunnuntaina (15.5) lähdettiin kokeilemaan taas onneamme agilitykisoissa. Tällä kertaa suunnattiin Vaasaan, jossa meillä oli ykkösten hyppäri. Luokka oli kisojen viimeinen ja luokassa oli meidän lisäksi kaksi koirakkoa.
Rata oli mukava ja eikä mikään yli vaativa, mutta pelkällä rallailulla ei radasta olisi selvinnyt. Rata lähti etenemään mukavasti ja sain ohjauksen onnistumaan aina vitosputkelle asti, missä olisi ollut jonkin asteisen jarrun käyttö kohdallaan, jotta olisin saanut Paten keskittymään kutoshypylle sekä sen jälkeen tulleeseen käänteeseen, sillä nyt oman havainnointi virheeni takia koira pääsi ampumaan suoraan 13 putkeen väärään päähän mistä saatiin taas HYL.
Koiran palattua omilta reiteiltään haki Pate hienosti käskyttä kepit ja suorittikin kepit ihan kivasti vaikka itse äksäsin jotain josta aiheutui videolla näkymätön kieppi keppien lopussa. Kasi hypyn jälkeen Pate päätti lähteä tutkimaan radan ulkopuolista aluetta ja koira tulikin hienosti radan ulkopuolelta ysiputkeen josta rata jatkui mallikkaasti aina 15 putkelle. En tiedä oliko oma lähtetykseni myöhässä vai eikö Pate taas muistanut mitä on irtoaminen, mutta koira jäi pyörimään eteeni eikä lähtenytkään suoraan putkeen.
Loppuradalla ei mitään isompaa ongelmaa ollut, mutta 18 hypyllä jota videolla ei näy, olisi voinut olla tehokkaampaa tehdä vastakäännös tai niisto suoraan lähettämisen sijaan, sillä nyt koira jatkoi hienosti matkaansa eteenpäin, vaikka rata jatkuikin ihan vastakkaiseen suuntaan. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia kisoja jotka ovatkin näillä tiedoilla kotikisat.
Torstaina (19.5) suunnattiin kentälle viikotreenien pariin tiistain sijasta, sillä tiistaina Lakke järjesti viralliset kilpailut, jolloin meiltä olisi jäänyt yksi treenikerta välistä, mutta siirrettiin treenit torstaille. Korvaavan kerran aiheena oli tekniikka ja nämä taisivat ollakkin meidän ensimmäiset tekniikkatreenit.
Treenattiin takaaleikkausta sekä valssia kahdeksan esteen pätkällä. Saatiin valssit sekä takaaleikkaukset sujumaan todella hyvin, vaikka olen viimeaikoina alkanut epäilemään omia ohjaustaitojani, mutta nämä treenit todistivat sen, että kyllä ohjaus onnistuu kunhan vain keskittyy ja tekee mielummin rauhassa kuin hirveällä kiireellä.
Kakkos-kolmos väliin tehtiin ensimmäinen takaaleikkaus, joka onnistui meillä joka kerta todella hyvin. Onnistuin rytmittämään menon juuri oikealla tavalla joten itse en ollut liian edellä tai liian jäljessä ohjaamassa, joten kerkesin hyvin nelos-vitos välin valssiinkin. Tähän väliin sai tehdä paikallaan olevan valssin, joten askelkuviotkin osuivat kohdalleen.
Kutos-seiska välin valssi meillä olikin sitten astetta hankalampi, sillä tämän valssin olisi pitänyt liikkua suuntiin a ja c kerralla, joten tietenkin homma meni uusiksi useampaan otteeseen, sillä jonkin takia en vain saa ikinä liikkuvia valsseja onnistumaan. Myöskin kasiesteelle tullut takaaleikkaus oli rytmitykseltään ihan hukassa, josta johtuen Pate teki hienon kiepin esteen jälkeen. Kuitenkaan tämä ei meidän menoa radalla hidastaisi, joten ehkä me joskus saadaan homma toimimaan radallakin.
Tekniikan jälkeen siirryttiin treenaamaan keinua ja aloiteltiin keinun opetus bang gamella, jota ollaan tehty viimeksi vuonna 2014. Ollaan tehty keinua myös jokin aika sitten, mutta R pitää mielummin bang gamen kautta opettamisesta, joten nyt jatketaan tällä tyylillä. Pate ymmärsi homman jujun todella nopeasti ja koira olisikin suorittanut koko esteen jos olisi vain ollut mahdollista.
Tarkoituksena olisikin omatoimitreeneissä aina mahdollisuuksien mukaan tehdä myös bang gamea, jos saataisiin jonkin asteista edistymistä meidän keinuun tässä kesän aikana.
Rata oli mukava ja eikä mikään yli vaativa, mutta pelkällä rallailulla ei radasta olisi selvinnyt. Rata lähti etenemään mukavasti ja sain ohjauksen onnistumaan aina vitosputkelle asti, missä olisi ollut jonkin asteisen jarrun käyttö kohdallaan, jotta olisin saanut Paten keskittymään kutoshypylle sekä sen jälkeen tulleeseen käänteeseen, sillä nyt oman havainnointi virheeni takia koira pääsi ampumaan suoraan 13 putkeen väärään päähän mistä saatiin taas HYL.
Koiran palattua omilta reiteiltään haki Pate hienosti käskyttä kepit ja suorittikin kepit ihan kivasti vaikka itse äksäsin jotain josta aiheutui videolla näkymätön kieppi keppien lopussa. Kasi hypyn jälkeen Pate päätti lähteä tutkimaan radan ulkopuolista aluetta ja koira tulikin hienosti radan ulkopuolelta ysiputkeen josta rata jatkui mallikkaasti aina 15 putkelle. En tiedä oliko oma lähtetykseni myöhässä vai eikö Pate taas muistanut mitä on irtoaminen, mutta koira jäi pyörimään eteeni eikä lähtenytkään suoraan putkeen.
Loppuradalla ei mitään isompaa ongelmaa ollut, mutta 18 hypyllä jota videolla ei näy, olisi voinut olla tehokkaampaa tehdä vastakäännös tai niisto suoraan lähettämisen sijaan, sillä nyt koira jatkoi hienosti matkaansa eteenpäin, vaikka rata jatkuikin ihan vastakkaiseen suuntaan. Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia kisoja jotka ovatkin näillä tiedoilla kotikisat.
Torstaina (19.5) suunnattiin kentälle viikotreenien pariin tiistain sijasta, sillä tiistaina Lakke järjesti viralliset kilpailut, jolloin meiltä olisi jäänyt yksi treenikerta välistä, mutta siirrettiin treenit torstaille. Korvaavan kerran aiheena oli tekniikka ja nämä taisivat ollakkin meidän ensimmäiset tekniikkatreenit.
Treenattiin takaaleikkausta sekä valssia kahdeksan esteen pätkällä. Saatiin valssit sekä takaaleikkaukset sujumaan todella hyvin, vaikka olen viimeaikoina alkanut epäilemään omia ohjaustaitojani, mutta nämä treenit todistivat sen, että kyllä ohjaus onnistuu kunhan vain keskittyy ja tekee mielummin rauhassa kuin hirveällä kiireellä.Kakkos-kolmos väliin tehtiin ensimmäinen takaaleikkaus, joka onnistui meillä joka kerta todella hyvin. Onnistuin rytmittämään menon juuri oikealla tavalla joten itse en ollut liian edellä tai liian jäljessä ohjaamassa, joten kerkesin hyvin nelos-vitos välin valssiinkin. Tähän väliin sai tehdä paikallaan olevan valssin, joten askelkuviotkin osuivat kohdalleen.
Kutos-seiska välin valssi meillä olikin sitten astetta hankalampi, sillä tämän valssin olisi pitänyt liikkua suuntiin a ja c kerralla, joten tietenkin homma meni uusiksi useampaan otteeseen, sillä jonkin takia en vain saa ikinä liikkuvia valsseja onnistumaan. Myöskin kasiesteelle tullut takaaleikkaus oli rytmitykseltään ihan hukassa, josta johtuen Pate teki hienon kiepin esteen jälkeen. Kuitenkaan tämä ei meidän menoa radalla hidastaisi, joten ehkä me joskus saadaan homma toimimaan radallakin.
Tekniikan jälkeen siirryttiin treenaamaan keinua ja aloiteltiin keinun opetus bang gamella, jota ollaan tehty viimeksi vuonna 2014. Ollaan tehty keinua myös jokin aika sitten, mutta R pitää mielummin bang gamen kautta opettamisesta, joten nyt jatketaan tällä tyylillä. Pate ymmärsi homman jujun todella nopeasti ja koira olisikin suorittanut koko esteen jos olisi vain ollut mahdollista.
Tarkoituksena olisikin omatoimitreeneissä aina mahdollisuuksien mukaan tehdä myös bang gamea, jos saataisiin jonkin asteista edistymistä meidän keinuun tässä kesän aikana.
lauantai 21. toukokuuta 2016
#194 Pitkästä aikaa valvovan silmän alla
Tiistaina (10.5) päästiin taas pitkästä aikaa aloittamaan ohjatut treenit. Treeniryhmänä meillä on mölli 3-kisaavat ja valmentajana meillä on R, joka on tuttu virallisista kisoista ja muista seuran toiminnasta. Treenien alkuun käytiin lyhyesti lävitse mitä kesä tulee pitämään sisäällään ennen kuin siirryttiin itse radalle.
Ratana meillä toimi Anders Virtasen agilityrata 2012 vuodelta. Rata oli mukavan simppeli, mutta silti ei mikään läpihuutojuttu. Ensimmäinen pätkä meidän kohdalla oli 1-6 ja toinen 8-18. Ensimmäinen ongelma meillä meinasi olla heti lähdössä, sillä oma ajatukseni oli lähettää koira ns. kakkosen ylitse hakemalla se vastakädellä ja vaihtamalla kättä ennen kolmosta. Kuitenkin tällä tyylillä onnistuin lähettämään koiran aina väärään päähän putkea, joten vaihdettiin lähetys niin, että olin itse kakkosen edessä selkä radan ulkopuolelle päin ja lähetin koiranpuoleisella kädellä Paten matkaan, jolloin koira ohjautui oikeaan päähän putkea.
Loppupätkä sujuikin sitten melkein mallikkaasti, vaikka liikkuvat valssit ei ole bravuuri ja niihin pitäisikin kiinnittää paljon enemmän huomiota, tai sitten vain vähentää puolen askeleen verran vauhtia radalla, jotta valssin saisi sujumaan paremmin. Kepit sujuivat tällä radalla hyvin ja muutenkin rata sujui hyvin, paitsi kontaktit olivat meille toiset murheenkryynit, sillä ollaan periaatteessa nollapisteessä taas 2on2off:in opiskelussa.
Perjantaina (13.5) suunnattiin ensimmäistä kertaa tälle kesää omatoimitreeneihin kentälle ja ajatuksena oli tehdä pientä valmistelevaa treeniä sunnuntaille.
Lauantaina (14.5) käänsin auton nokan kohti Virtoja jossa osallistuttiin Paten kanssa VIPstoren järjestämään match show:hun x-rotuisten luokkaan. X-rotuisten luokassa oli ihan mukavasti koirakoita ja me päästiin kehään toisessa parissa.
Pate liikkui ihan hyvin, mutta jonkin takia taas pelkäsi tuomaria???? Tähän hommaan pitää saada tehtyä kyllä joku muutos, sillä ikinä ennemmin tätä ei ole tapahtunut. Saatiinkin Paten kanssa sininen nauha ja päästiin seuraamaan loppujen parien kisailua ennen kuin oli nauhakehän vuoro. Nauhakehässä meitä oli viisi koirakkoa ja neljä sijoittui ja meidät käteltiin sitten kehästä ulos.
Ratana meillä toimi Anders Virtasen agilityrata 2012 vuodelta. Rata oli mukavan simppeli, mutta silti ei mikään läpihuutojuttu. Ensimmäinen pätkä meidän kohdalla oli 1-6 ja toinen 8-18. Ensimmäinen ongelma meillä meinasi olla heti lähdössä, sillä oma ajatukseni oli lähettää koira ns. kakkosen ylitse hakemalla se vastakädellä ja vaihtamalla kättä ennen kolmosta. Kuitenkin tällä tyylillä onnistuin lähettämään koiran aina väärään päähän putkea, joten vaihdettiin lähetys niin, että olin itse kakkosen edessä selkä radan ulkopuolelle päin ja lähetin koiranpuoleisella kädellä Paten matkaan, jolloin koira ohjautui oikeaan päähän putkea.Loppupätkä sujuikin sitten melkein mallikkaasti, vaikka liikkuvat valssit ei ole bravuuri ja niihin pitäisikin kiinnittää paljon enemmän huomiota, tai sitten vain vähentää puolen askeleen verran vauhtia radalla, jotta valssin saisi sujumaan paremmin. Kepit sujuivat tällä radalla hyvin ja muutenkin rata sujui hyvin, paitsi kontaktit olivat meille toiset murheenkryynit, sillä ollaan periaatteessa nollapisteessä taas 2on2off:in opiskelussa.
 |
| esteiden välitykset heittävät todella paljon, sillä en huomannut mitata niitä |
Perjantaina (13.5) suunnattiin ensimmäistä kertaa tälle kesää omatoimitreeneihin kentälle ja ajatuksena oli tehdä pientä valmistelevaa treeniä sunnuntaille.
Varsinaista kunnon rataa ei taaskaan meillä ollut vaan sovelsin meille jonkinlaisen ratapätkän niillä esteillä mitä kentällä oli valmiina. Sainkin aikaan mukavan 11 esteen pätkän.
Pätkä sujui ihan hyvin vaikkakin jonkin takia A:lla Pate on todella häiriöherkkä ja jos koira näkee jotain ollessaan A:n harjalla, voi olla varma että koira ei kolmannenkaan käskyn jälkeen ole tulossa alas. Onneksi tilannetta voi parantaa treenillä ja tätä ollaankin kyllä tekemässä paljon tulevaisuudessa.
Keppien kohdalla oli myös erinäistä säätöä, mutta syy taitaa kyllä olla meille vielä liian vaikeassa keppikulmassa. Tehtiinkin lopuksi suoraa keppilinjaa (hyppy - kepit - hyppy) ja saatiin homma pelaamaan ihan kivasti.
Lauantaina (14.5) käänsin auton nokan kohti Virtoja jossa osallistuttiin Paten kanssa VIPstoren järjestämään match show:hun x-rotuisten luokkaan. X-rotuisten luokassa oli ihan mukavasti koirakoita ja me päästiin kehään toisessa parissa.
Pate liikkui ihan hyvin, mutta jonkin takia taas pelkäsi tuomaria???? Tähän hommaan pitää saada tehtyä kyllä joku muutos, sillä ikinä ennemmin tätä ei ole tapahtunut. Saatiinkin Paten kanssa sininen nauha ja päästiin seuraamaan loppujen parien kisailua ennen kuin oli nauhakehän vuoro. Nauhakehässä meitä oli viisi koirakkoa ja neljä sijoittui ja meidät käteltiin sitten kehästä ulos.
lauantai 14. toukokuuta 2016
#192 Sekametelisoppaa
13.4. Käytiin meidän ensimmäisissä näyttelyharkoissa. Meidän näyttelykokemus kun rajoittuu match show:ien kiertämiseen niin oli mukava päästä rennommin kokeilemaan menoa harkoissa. Pate oli todella hieno koiraeläin, vaikka pitkästä pöydällä seisomis tauosta johtuen pöytä on vähän jännittävä juttu.
15.4. Oli meidän toiseksi viimeiset rallytreenit talvikaudelle. Juicen kanssa sujui nämä treenit paremmin kuin viimeksi ja Paten kohdalla ei sitten taas sujunutkaan mikään...
17.4 suunnattiin taas Emma Riihon oppiin.
15.4. Oli meidän toiseksi viimeiset rallytreenit talvikaudelle. Juicen kanssa sujui nämä treenit paremmin kuin viimeksi ja Paten kohdalla ei sitten taas sujunutkaan mikään...
17.4 suunnattiin taas Emma Riihon oppiin.
Rata oli sopivan vaativa ja itselleni plussaa oli se, että radalla oli A. Ykköskakkos välissä oli heti ensimmäinen ongelma, kun en saanut itseäni tarpeeksi ajoissa alussa liikkeelle jotta oltaisiin selvitty siistimmin matkaan. Kuitenkin muutaman toiston jälkeen saatiin akka liikkeelle tarpeeksi nopeasti jotta rata saatiin sujumaan. Seuraava ongelmapaikka oli 6-7 väli jota ei piirroksessa näy oikeassa kohdassa. En meinannut aluksi keretä kääntämään Patea tarpeeksi kuutoshypyltä seiskaputkeen, minkä takia koira teki ylimääräisen kaaren. Loppupeleissä koira alkoi kääntymään tarpeeksi nopeasti ja päästiin jatkamaan rataa.
Pate oli taas vaihteeksi niin kiinni mun kädessä, jotta 10-11 välissä missä olisi taas kaivattu koiralta putkeen irtoamista, juoksin melkein koko ajan koiran päälle kun Pate ei irronnut milliäkään. Lopulta saatiin koira irtoamaan jotenkin ja päästiin jatkamaan matkaa. A:lle yllättäen stopattiinkin käskystä ja päästiin jatkamaan rataa aina 19 hypylle (piirroksessa 18) asti.
Tähän kohtaan oli ajatuksena tehdä takaaleikkaus, mutta irtoamisongelmien takia ei onnistuttu asiassa kovinkaan mainiosti, sillä jos koira irtosi niin juuri hypyn edessä loppuikin sitten usko asiaan ja kierrettiin takaisin. Kunnon käskyttämisellä saatiinkin sitten koira ylitse esteestä ja päästiin jatkamaa matkaa kohti loppua.
22.04. olikin sitten kauden päätös rallytreenit. Viimeisissä treeneissä muisteltiin täyskäännöstä vasemmalle sekä kokeiltiin merkille lähetystä ja luokse kutsua sekä sarjahyppyä. Paten kanssa saatiinkin taas muistella kuuntelemista sekä rauhallista toimintaa, kun taas Juicen kanssa homma toimi kuin rasvattu ja pikkukoira alkoi tarjoamaan samalaista seuruuta, kuin mitä ollaan totuttu näkemään kotona.
Juicen kanssa irtoamistehtävä meinasi olla vaikea, sillä Juice vain vahtasi mun käsiä, mutta kun otettiin tehtävään mukaan pallo, saatiin pikkuinen irtoamaan merkille vähän paremmin. Myös estehyppy meni Juicelta hyvin, vaikka ei olla taas pitkään aikaan tehty pojan kanssa agilityä.
Paten kanssa saikin olla oikeastaan ohjaamatta jotta koiran sai toimimaan edes jotenkin. Ehkä meillä taas alkaa sujumaan rallytokoilukin kun päästään pihakentälle ja saadaan vähän uusia maisemia harrastamiseen.
23.04. lähdettiin taas pitkästä aikaa valloittamaan match show kehiä. Käytiin aloittelemassa reilun vuoden jälkeen mätsäröintiä Ilmajoella riistavallilla ja ilmoitin Paten x-rotuisten luokkaan. Luokassa oli 8 koirakkoa ja me kisattiin numerolla 3.
Parikehässä Pate jonkin takia pelkäsi tuomaria ja saatiinkin tämän vuoksi sininen nauha. Kehä oli todella nopeasti ohitse, sillä yleensä kehässä on saanut seisotella koiraa pitkiäkin aikoja. Nauhakehässä sijoituttiinkin sijalle 2/4, joten ihan hyvä reissu ja mukava alku mätsäröinneille pitkän ajan jälkeen.
tiistai 10. toukokuuta 2016
#191 Rallyä, epiksiä ja virallisia
Postaus tulee olemaan sekametelisoppa reilun viikon treeneistä ja kisoista joten pahoittelen jo valmiiksi!
Aprillipäivänä suunnattiin molempien poikien kanssa rallytoko treeneihin. Tehtiin näissä treeneissä AVO luokan juttuja ja Juicen kanssa vain tutustuttiin osaksi halliin ja kokeiltiin muutaman kyltin suorittamista. Kyltit sujuivat hyvin vaikka pientä jännittikin hirveästi.
Paten kanssa homma sujui hyvin ja pojan seuruu oli taas askeleen parempaa.
Saman viikon sunnuntaina (3.4) suunnattiin Paten kanssa hallille Lakkelaisten epiksiin. Suurena tavoitteena oli startata kolme rataa, mutta loppupeleissä päätettiin kaikkien mielenterveyttä säästääkseen jättää leikki toisen radan jälkeen.
Molemmilla radoilla Pate rallaili vain omia teitään eikä oikestaan kuunnellut ollenkaan mun ohjausta, joten lopputuloksena ekalta radalta kolmanneksiviimeiseltä esteeltä HYL ja toiselta radalta myös HYL.
6.4 palattiin taas treenien pariin pörssitreenien merkeissä ja tehtiinkin ns. tekniikka treeniä. Aloitettiin treenit ottamalla keppejä muutamaan otteeseen jotta saatiin taas kepittelyn rytmi haltuun. Kepeiltä siirryttiin putki-kepit tehtävään. Kun saatiin tämä tehtävä onnistumaan otettiin muutaman kerran pussia josta vaihdettiin tehtäväksi putki-pussi. Muutamaan otteeseen Pate vaihtoi putkelta suuntaa kepeille ja sainkin olla tarkkana että sain koiran jatkamaan oikeaan suuntaan putken jälkeen.
Aloilteltiin myös näissä treeneissä opettelemaan taas kunnolla keinua, jota ollaan viimeksi tehty vuonna 2014. Saatiinkin meidän keinu onnistumaan oletettua paremmin kun R hidasti keinun laskeutumista kädellään eikä Pate koko aikaa viitsinyt rynnätä esteen lävitse. Lopputreeneissä otettiinkin sitten rengasta muutamaan otteeseen ja viimeisille kerroille otettiin mukaan myös putki.
Nämä olivatkin hyvät "preppi" treenit sunnuntain kisoihin.
8.4. pakattiin taas pojat autoon ja suunnattiin hallille rallytreeneihin. Juicen kanssa sujui homma jo vähän paremmin ja saatiinkin onnistumisia aikaan. Paten kanssa jatkettiin tasaista suoritusta ja keskityttiin taas osaksi vahvistamaan vasemmanpuolen seuruuta.
10.4 suunnattiinkin sitten aamusta auton nokka kohti maalahtea ja meidän ensimmäisiä virallisia agilitykilpailuja. Startattiin ykkösluokan hyppyradalla jossa tuomarina oli Sari Mikkilä.
Oman jännityksen vuoksi en saanut Pate pysymään lähdössä ja koira kävikin tekemässä kunniakierroksen josta napattiin ensimmäinen K. Seuraavat kaksi K:ta napattiin kepeiltä, joihin ensimmäinen ohjaus oli todella huono ja jännityksen takia uusintakin meni pipariksi, joten lopputulemana meillä tältä radalta HYL.
Rata oli kuitenkin ihan sujuvan oloinen, joten kunhan saadaan vain vielä enemmän kisarutiinia alle, niin varmasti aletaan myös joskus saamaan tuloksiakin, vaikka ne olisi sitten kaamealla yliajalla.
Aprillipäivänä suunnattiin molempien poikien kanssa rallytoko treeneihin. Tehtiin näissä treeneissä AVO luokan juttuja ja Juicen kanssa vain tutustuttiin osaksi halliin ja kokeiltiin muutaman kyltin suorittamista. Kyltit sujuivat hyvin vaikka pientä jännittikin hirveästi.
Paten kanssa homma sujui hyvin ja pojan seuruu oli taas askeleen parempaa.
Saman viikon sunnuntaina (3.4) suunnattiin Paten kanssa hallille Lakkelaisten epiksiin. Suurena tavoitteena oli startata kolme rataa, mutta loppupeleissä päätettiin kaikkien mielenterveyttä säästääkseen jättää leikki toisen radan jälkeen.
Molemmilla radoilla Pate rallaili vain omia teitään eikä oikestaan kuunnellut ollenkaan mun ohjausta, joten lopputuloksena ekalta radalta kolmanneksiviimeiseltä esteeltä HYL ja toiselta radalta myös HYL.
6.4 palattiin taas treenien pariin pörssitreenien merkeissä ja tehtiinkin ns. tekniikka treeniä. Aloitettiin treenit ottamalla keppejä muutamaan otteeseen jotta saatiin taas kepittelyn rytmi haltuun. Kepeiltä siirryttiin putki-kepit tehtävään. Kun saatiin tämä tehtävä onnistumaan otettiin muutaman kerran pussia josta vaihdettiin tehtäväksi putki-pussi. Muutamaan otteeseen Pate vaihtoi putkelta suuntaa kepeille ja sainkin olla tarkkana että sain koiran jatkamaan oikeaan suuntaan putken jälkeen.
Aloilteltiin myös näissä treeneissä opettelemaan taas kunnolla keinua, jota ollaan viimeksi tehty vuonna 2014. Saatiinkin meidän keinu onnistumaan oletettua paremmin kun R hidasti keinun laskeutumista kädellään eikä Pate koko aikaa viitsinyt rynnätä esteen lävitse. Lopputreeneissä otettiinkin sitten rengasta muutamaan otteeseen ja viimeisille kerroille otettiin mukaan myös putki.
 |
| Ratapiirros |
Nämä olivatkin hyvät "preppi" treenit sunnuntain kisoihin.
8.4. pakattiin taas pojat autoon ja suunnattiin hallille rallytreeneihin. Juicen kanssa sujui homma jo vähän paremmin ja saatiinkin onnistumisia aikaan. Paten kanssa jatkettiin tasaista suoritusta ja keskityttiin taas osaksi vahvistamaan vasemmanpuolen seuruuta.
10.4 suunnattiinkin sitten aamusta auton nokka kohti maalahtea ja meidän ensimmäisiä virallisia agilitykilpailuja. Startattiin ykkösluokan hyppyradalla jossa tuomarina oli Sari Mikkilä.
Oman jännityksen vuoksi en saanut Pate pysymään lähdössä ja koira kävikin tekemässä kunniakierroksen josta napattiin ensimmäinen K. Seuraavat kaksi K:ta napattiin kepeiltä, joihin ensimmäinen ohjaus oli todella huono ja jännityksen takia uusintakin meni pipariksi, joten lopputulemana meillä tältä radalta HYL.
Rata oli kuitenkin ihan sujuvan oloinen, joten kunhan saadaan vain vielä enemmän kisarutiinia alle, niin varmasti aletaan myös joskus saamaan tuloksiakin, vaikka ne olisi sitten kaamealla yliajalla.
lauantai 30. huhtikuuta 2016
#188 Treenikieltoa
Torstaille 18.3 löytyi pitkästä aikaa sopiva väli agilityn pörssipaikalle. Muutaman muutoksen jälkeen lähdettiin treenaamaan meidän entisen valmentajan ryhmään.
Rataa rakentaessa katsoin että rata oli todella mielenkiintoisen oloinen, sillä pitkästä aikaa radalla oli A, joka on semmoinen hassu este mulle että satunaisesti lopetan ohjaamisen sille, vaikka rata jatkuisi vielä pidemmälle. Tälle radalle A:n suorittaminen oli laitettu oikein kolmeen kertaan, joten rata oli ihan täydellinen minulle.
Kuitenkaan ei päästy Paten kanssa tähän vaiheeseen, sillä Paten korvat ovat jonkin takian koko ajan huonossa kunnossa vaikka niiden paranemisen eteen on tehty vaikka ja mitä, niin ei saatu ottaa ollenkaan kontakteja radalla. Tämä harmitti minua hirveästi, sillä kontaktit ovat juuri sellaisia esteitä mitä meidän pitäisi saada treenata jotta saataisiin joskus ne menemään kokonaisina esteinä.
Tehtiin kuitenkin lyhyitä pätkiä radasta ja saatiin jotain onnistumistakin aikaan vaikka meinasin unohtaa radan ihan täydellisesti kun jätin muutaman esteen välistä. Tästä aiheutuikin mulle ominaista sekoilua ohjaamisessa jonka takia mm. juoksin kerran esteeseen...
Toivottavasti joskus päästäisiin tekemään tämmöistä treeniä niin että saataisiin tehdä kaikkia esteitä jotta saataisiin testata miten pitkälle akan muisti riittää radalla jossa vaikeat esteet toistuvat useasti.
Rataa rakentaessa katsoin että rata oli todella mielenkiintoisen oloinen, sillä pitkästä aikaa radalla oli A, joka on semmoinen hassu este mulle että satunaisesti lopetan ohjaamisen sille, vaikka rata jatkuisi vielä pidemmälle. Tälle radalle A:n suorittaminen oli laitettu oikein kolmeen kertaan, joten rata oli ihan täydellinen minulle.
Kuitenkaan ei päästy Paten kanssa tähän vaiheeseen, sillä Paten korvat ovat jonkin takian koko ajan huonossa kunnossa vaikka niiden paranemisen eteen on tehty vaikka ja mitä, niin ei saatu ottaa ollenkaan kontakteja radalla. Tämä harmitti minua hirveästi, sillä kontaktit ovat juuri sellaisia esteitä mitä meidän pitäisi saada treenata jotta saataisiin joskus ne menemään kokonaisina esteinä.
Tehtiin kuitenkin lyhyitä pätkiä radasta ja saatiin jotain onnistumistakin aikaan vaikka meinasin unohtaa radan ihan täydellisesti kun jätin muutaman esteen välistä. Tästä aiheutuikin mulle ominaista sekoilua ohjaamisessa jonka takia mm. juoksin kerran esteeseen...
Toivottavasti joskus päästäisiin tekemään tämmöistä treeniä niin että saataisiin tehdä kaikkia esteitä jotta saataisiin testata miten pitkälle akan muisti riittää radalla jossa vaikeat esteet toistuvat useasti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)